Huomenna alkavasta Veikkausliiga kaudesta hieman ennakkoa. Tässä hieman ennakkoarviota sekä sijoitusarvioita kaudesta. Sarjan keskikasti on tänä vuonna todella tasainen.
Jälleen kerran täysin omalla tasollaan. On suuri yllätys mikäli Klubi ei kauden päätteeksi kannua nostele. HJK on materiaaliltaan erittäin leveä. Mika Lehkosuon pelaajarotaatio antaa tarvittavan levon avainpelaajille valmistauttaessa europeleihin. Myös nuoret lupaukset saavat näin mahdollisuuden. HJK on hankkinut tolppien väliin Daniel Örlundin, hyökkäystä vahvistaa japanilaiset Atomu Tanaka ja Mike Havenaar, keskikentän puolustavaan rooliin hankittiin Guy Moussi. Aika näyttää mihin HJK:n liito europeleissä kantaa. Joukkue on ehkä jopa edelliskautta parempi, mutta paljon on kiinni arpaonnesta europelien osalta.
Joukkue lähtee kauteen tavoitteenaan vain mestaruus. Pallo on toki pyöreä, mutta tavoite ei ole kovin realistinen. SJK on tehnyt kovia kotimaisia pelaajahankintoja ja runko on tuttu viime kaudesta. Mehmet Hetemaj ja Jussi Vasara ovat hyviä pelimiehiä ja maalintekovoimaa tuo kamerunilainen Ariel Ngueukam eli Tuco. SJK:n maalilla jatkava Mihkel Aksalu on yksi veikkausliigan parhaista maalivahdeista, jo hän takaa tien mitalipeleihin. Tuskin Seinäjokelaisia hopean uusiminen paljoa harmittaisi.
Viimekauden pronssimitalisti on vahvasti menossa mitalipeleihin myös tällä kaudella. Lahdella on kasassa erittäin kokenut joukkue. Keskikentälle hankittiin Pekka Lagerblom, Aleksi Paananen sekä lainasopimuksella Leandro Motta. Hyökkäystä vahvistaa Mika Ääritalo sekä Aleksi Ristola. Lahden peliin on tullut lisää nopeutta. Vanhat konkarit Rafael ja Petri Pasanen ovat edelleen iskussa.
KuPS on tehnyt tämän veikkausliigakauden nimekkäimmät siirrot. ”Tuleva Pele” Freddy Adu on tuonut veikkausliigan maailmankartalle sekä maalikuningas Irakli Sirbiladze ovat molemmat siirtyneet keltanuttuihin. Myös pikku-huuhkajien Dani Hatakka ja jenkki-toppari Stephen McCarthy ovat kovia hankintoja. Keskikentälle hankittiin entiset suuret lupaukset Patrik Poutiainen sekä Petteri Pennanen. Usein alisuorittanut KuPS on nyt nimekkäällä joukkueella kamppailemassa mitaleista.
Suurimman kotiedun omaava joukkue. Saarelaiset ovat suorittaneer tasaisesti viime kaudet. Heidän viime kauden maalipyssy Luis Solignac vaihtoi maisemaa. Tilalle on tullut Aleksei Kangaskolkka joka on tosin loukkaantumisen takia kauan sivussa. Toki joukkueella on edelleen hyvä kärkipelaaja Orgill. Paljon on MIFK:n osalta kiinni siitä mitä Petteri Forssel saa aikaan. Joukkueen puolustusrunko on hyvin rutinoitunut ja kokenut. MIFK on hyvä erikoistilannejoukkue ja kun 35 % kaikista veikkausliigamaaleista tuli erikoistilateista tai niiden jälkeen (sis. rankkarit) on MIFK vahvoilla.
Sarjan puolustusvoittoisinta ja unettavinta jalkapalloa pelaava joukkue. Jos Veikkausliigapelissä keskimäärin tuli viime kaudella reilu 2,6 maalia per ottelu niin VPS peleissä sitäkin vähemmän. VPS ei halua hallita palloa vaan keskittyy puolustamaan ja iskemään vastahyökkäyksistä. Olli Huttusen alaisuudessa VPS on tehnyt tasaista tulosta. Hyökkäyspään vahvistukset Juho Mäkelä, Denis abdulahi ja Charles Bantanga ovat hyvin VPS:n tyylisiä pelaajia. He pitävät maalipaikat vähissä ja ovat hankala vastus kelle tahansa.
RoPS on mielenkiintoinen ja yllätysvalmis joukkue. Joukkueen mielenkiintoisin pelaaja on Mostagh Yaghoubi, jolta voi odottaa melkein mitä vain. RoPS:in pelaajamateriaali on yllättävän laadukas, muttei kovin leveä. Kärjessä maalinsylkijä Alexander Kokko ja keskikentän rytmittää Antti Okkonen. Lisänä vielä hyvät afrikkalaisvahvistukset. Juha Malisen erittäin kuluttava pelitapa syö pelaajia ja loukkaantumisilta ei voida välttyä. Kysymysmerkkinä on miten he niistä selviytyvät.
Job Dragtsmalla on edelleen seuran luottamus, vaikka viime kausina ei ole kovin hyvin mennyt. Joukkueella on Veikkausliigan paras maalivahtikaksikko: Jukka Lehtovaara ja Magnus Bahne. Interin nuoret lupaukset Kaan Kairinen ja Vahid Hambo ovat läpimurtoa tekemässä. Joukkueelta ei ihmeitä kannata odottaa ja mitalipelit ovat kaukainen tavoite. Nuorien pelaajien esityksiä kannattaa silti mielenkiinnolla seurata.
Täysin kotimaisella joukkueella varustettu sarjanousija. Sekoitus kokemusta ja nuoruutta. HJK:sta siirtyneiden Carljohan Erikssonin ja Fredrik Lassaksen läpimurtoa odotellaan. Kokeneet pelimiehet Salmikivi, Aho ja Sihvola Mypasta sekä Nnameka Anyamele Hongasta vahvistatavat joukkuetta. Jani Honkavaara on saanut edelliskausilla hyvin täyden potentiaalin joukkueestaan ulos. Tiivis puolustus ja nopeat vastahyökkäykset ovat HIFK:n vahvuuksia. Vihdoin saadaan taas Stadiin Derby ja HIFK toivottavasti ainakin säilyttää sarjapaikkansa.
Jaro on menettänyt viime kauden parhaimpia pelimiehiään, Hedrik Helmken ja Fredrik Svanbäckin. Viimekauden maalikuningas Jonas Emetistä on paljon kiinni pystyykö edes Jaro pitämään sarjapaikkansa. Kuitenkin mitä Jaro materiaalissa häviää ottaa se takaisin valmentajan hyvyytenä ja pelitavan avulla. Alexei Eremenko Sr tekee loistavaa työtä Jaron peräsimessä jalostaen uusia nuoria liigapelaajia. Paljon on Eremenkon hyvyyden ansioita ettei Jaro ole vieläkään pudonnut.
Viime syksynä mahdollisuudet suli liiganousun suhteen, mutta kabinettipäätöksellä paikka silti irtosi. Kotkalaiset palaavat nyt liigakartalle, mutta ihmeitä ei pidä odottaa. Kaikilla muilla paikoilla pelaajamateriaali on Veikkausliigatasolle heikkoa paitsi keskikentällä. Tamas Gruborovics ja Ilari Äijälä sen sijaan pitävät puolensa liigassakin. KTP on valumassa kohti putoamistaistelua.
Nousijajoukkue Ilves tuo Tampereen takaisin liigakaupungiksi. Myös Valmentaja Keith Armstrong nähdään Veikkausliigassa vuosien tauon jälkeen. Keke peluuttaa joukkuetta englantilaiseen tyyliin hyvin yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. Noususta ilmoitus tuli myöhään, mutta Ilves oli kasaamassa kovaa rosteria myös ykköseen. Ilveksen kausi ei tule olemaan ruusuilla tanssimista ja joukkue tulee puolustamaan suurimman osan peleistään. Ilves on myöskin putoamistaisteluun vahvasti ehdolla.