EHT-turnaukset ja niiden tarpeellisuus on herättänyt suomalaisissa kahvipöydissä jo vuosia keskusteluja. Jotkut puoltavat turnausten tarpeellisuutta ja toiset taas haluavat niistä eroon. Koska asumme Suomessa, Gee miettii asiaa suomalaisen kiekkoilun perspektiivistä.
Mitä hyötyä EHT-turnauksista on suomalaiselle jääkiekkoilulle?
Ensinnäkin pelaajat saavat loistavan näytönpaikan näyttää osaamistaan kykyjenetsijöille, oli kyse sitten KHL:n tai NHL:n kykyjenetsijöistä. Hyvät otteet turnauksessa saattavat avata ovia uusiin ja rahakkaampiin sarjoihin/joukkueisiin, ja pestit isompiin ympyröihin usein auttavat pelaajaa ottamaan askelia eteenpäin urallaan. Kun pelaajat kehittyvät, suomalaisen kiekkoilun tasokin paranee yksilötasolla.
Suomalaisen kiekkoilun yksi suurimmista ongelmistahan ei ole ollut ns. pelikirja tai joukkuepelaaminen, vaan yksilöiden heikko taso, verrattuna esimerkiksi Kanadan, Yhdysvaltojen ja Ruotsin pelaajien yksilötaitoihin. Tähän yksilötaidon puutteeseen Suomi on usein kaatunut, kun ei ole ollut pelaaja joka omalla osaamisellaan pystyy kääntämään otteluita joukkueelleen. Toki muutamien pelaajien pestit koviin liigoihin eivät ratkaise yksilötaidon tasoon liittyviä ongelmia, vaan ratkaisut löytyvät junioritason kiekkoilun kehittämisestä. Junioreista puheen ollen, onhan se hienoa nähdä kun tulevat selänteet, nummiset ja kiprusoffit ovat innoissaan saattamassa idoleitaan kentälle.
EHT:n kaltaisista turnauksista on apua myös MM-kisajoukkuetta rakentavalle valmennustiimille. Näissä turnauksissa valmennus näkee missä kukin pelaaja menee verrattaessa Euroopassa pelaaviin huippupelaajiin. Joku voisi sanoa tähän väliin: ”MM-kisathan ovat vasta toukokuussa ja nyt on marraskuu! Pelaajien taso voi laskea huomattavasti!”. Tuo on totta, mutta montako tällaista tämän syksyn komeettaa on tällä hetkellä Leijonien turnausmiehistössä? Nolla. Joukkue on täynnä useita kokeneita arvokisa- ja EHT-pelaajia sekä muutama Leijonadebytantti, jotka ovat jo todistaneet tasonsa viime kausina. Lisäksi EHT:n kaltaiset turnaukset auttavat valmentajia ajamaan pelitavallisia asioitaan mahdollisiin arvokisapelaajiin.
Hypätään kaukalosta ja vaihtoaitiosta hieman ylemmäksi, eli VIP-aitioihin. Jääkiekkoliitto saa tuloja televisioluvista, lipunmyynnistä sekä oheismyynnin kautta. Liiton yksi tärkeimmistä – ellei tärkein – tulonlähteistä on kuitenkin sponsoritulot. Näillä tuloilla pystytään kehittämään suomalaista kiekkoilua, kunhan on halua ja taitoa.
Mitä haittaa EHT-turnauksista on suomalaiselle jääkiekkoilulle?
Entäpä ne huonot puolet? Tämän voi tiivistää yhteen lauseeseen: Palkanmaksajien kyykytys. Siitä huolimatta että seurat maksavat pelaajien palkat, ne joutuvat luovuttamaan työntekijänsä maajoukkueen käyttöön. Seurojen kärkipelaajia viedään pelaamaan panoksettomia pelejä ympäri Eurooppaa, vaikka seurassa he pelaisivat tärkeitä runkosarjaotteluita, joissa ratkaistaan playoffeihin etenijät. Jos seuralla käy huono tuuri pelaaja ”palautetaan” loukkaantuneena. Reilua? Ei ainakaan Geen mielestä. Onneksi edes Karjala-turnauksen aikana Liigassa pidetään maaottelutauko.
Lisäksi pelaajan hyvät otteet, esimerkiksi Venäjän turnauksessa, nostaa pelaajan pisteitä venäläisten seurojen silmissä. Tämä nostaa taas sitä mahdollisuutta että pelaaja ostetaan nykyisen seuransa sopimuksesta ulos, ja sinne meni jälleen yksi Suomen pääsarjakiekkoilun mielenkiintoisimmista pelaajista ulkomaille. Toki seuran ei ole pakko myydä pelaajaansa, mutta miksi pitää pelaajaa jos hän ei enää halua pelata seurassa? Se olisi omiin muroihinsa kusemista.
Lopputulos?
Geen mielestä EHT-turnaukset ovat hyödyllisiä, mutta niiden ajankohdat tulisi muokata seurojen kalentereihin sopiviksi. Eri liigojen johtajien sekä EHT-johtajien tulisi istua saman pöydän ääreen, ja sovitella EHT-turnaukset yhteensopiviksi kansallisten sarjojen kanssa. On tuskatuttavaa, kun seuroilta otetaan pois kärkipelaajia keskellä peliruuhkia. Peliruuhkia, joilloin jokainen pelaaja on kullanarvoinen.
