Uinnin tulevaisuus – haastattelussa Marlene Niemi

Uinnin lyhyen radan MM-kilpailut Kanadassa ovat takanapäin. Suomi saavutti kisoissa useita finaalipaikkoja mutta mitalit jäivät tällä kertaa saamatta. Samassa eräs aikakausi sai päätöksen kun Hanna-Maria Seppälä päätti uransa. Moni onkin herättänyt ilmoille kysymyksen, mikä on suomalaisen uinnin tila tulevaisuudessa ja tullaanko Suomeen saamaan podium-paikkoja tulevaisuudessa.

Uinti uiminen

Gee päätti ottaa asiasta selvää ja kaappasi haastatteluun Marlene Niemen, jolle esitettiin tiukkoja kysymyksiä uinnin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä Marlenen omasta urasta.

Huippu-uimari Marlene Niemi, mitä tunteita Hanna-Maria Seppälän lopettaminen sinussa herättää ja miten suureksi koet Seppälän esimerkin suomalaiseen naisuintiin ja koko uintiin?

Hanna-Maria on ollut mahtava osa maajoukkuetta ja suomalaista uintia pitkään. Toki se harmittaa, että yksi kilpasiskoista jatkaa nyt elämää muiden asioiden parissa eikä enää päästä päivittelemään kuulumisia altaan laidalla, mutta varmasti tämä on hänen kohdallaan oikea päätös. Hanna-Marialla on kuitenkin takana pitkä ura ja on ollut mahtavaa seurata sitä vierestä. Olen oppinut hänen tekemistään seuratessa paljon ja yhteisiä uintimuistoja on kertynyt lukuisia. Joten kiitos Hanna-Marialle siitä.

Kuva: Helsingfors simsällskap RF - keskellä Marlene Niemi
Kuva: Helsingfors simsällskap RF – keskellä Marlene Niemi

Luulen, että Hanna-Marian vaikutus suomalaiseen naisuintiin on ollut merkittävä, sillä hän on toiminut keskuudessamme edelläkävijänä, esikuvana ja innoittajana. Hän on varmasti menestyksellään lisännyt uskoa suomalaiseen naisuintiin ja monet ovat sitä kautta saaneet uskoa myös itseensä. Sitäpaitsi menestys lisää aina lajin näkyvyyttä ja kiinnostusta, joten tuskin hänellä on huono vaikutus ollut uintiin kokonaisuudessakaan. Uintipiireissä Hanna-Maria on varsin pidetty persoona ja ylipäätään ihana sydämellinen ihminen. Itse jään ainakin kaipaamaan häntä altailla.

Onko Suomessa tällä hetkellä molemmissa sukupuolissa ihan maailmaneliittiä, kenellä olisi mahdollisuus tuoda arvokisoista mitali Suomeen?

Mielestäni kyllä. Naisten ja miesten puolella on monia lahjakkaita urheilijoita. Mielestäni kuka vain voi olla seuraava mitalisti, sillä yllättäviä suorituksia tulee aina. Jos nyt joku täytyy erikseen nimetä niin hyviä vaihtoehtoja menestyjiksi ovat Jenna Laukkanen ja Ari-Pekka Liukkonen. Palkinnoille pääsy ei ollut nytkään MM-kilpailuissa kaukana.

Odotitko Kanadan MM-uinneista edes yhtä mitalia ja oliko valinnat kisoihin mielestäsi paras mahdollinen kokoonpano? Oliko kisat pettymys suomalaiselle uinnille mielestäsi vai sujuiko ne odotusten mukaan tai jopa yli?

Valinnoista voi aina olla montaa mieltä ja varmasti jotkut olisivat rakentaneet joukkueen toisin. Valintakriteerit ovat kuitenkin selkeät ja liitto valitsee joukkueen niiden pohjalta. Mielestäni Kanadassa kisasi vahva joukkue.

Kuva: Suomen Uimaliitto
Kuva: Suomen Uimaliitto

Joukkue pärjäsi hienosti. Näin montaa finaalipaikkaa ei ole tainnut olla MM-kisoissa koskaan tai ainakaan pitkään aikaan tulla. Onhan se tietysti ikävää, kun moni ui hienosti ja jää juuri neljänneksi tai sadasosilla ulos finaalista, mutta sitä on urheilu. Sellainen lisää itseluottamusta ja harjoittelumotivaatiota kun tietää, että huipulle on mahdollista päästä. Uinnin harrastajamäärät huomioon ottaen, joukkueen urheilijoista suurin osa suoriutui kuitenkin loistavasti ja saavat varmasti olla tyytyväisiä uinteihinsa. Ei ole todellakaan huono suoritus olla MM-semifinaalissa tai finaalissa.

Onko Suomen juniorivalmennus sillä tasolla, että tulevaisuudessa tullaan näkemään arvokisamitaleita viime vuosien ollessa aika himmeitä Kasvion, Sievisen jne jälkeen?

Tällä hetkellä suomessa on paljon loistavia juniorivalmentajia ja odotan innolla, että mitä siltä kuoriutuu. Toki on paljon kokemattomiakin valmentajia, mutta harrastajia on niin paljon, että laadun takaaminen kaikille on todella haastavaa.

 

Suomella on tälläkin hetkellä jo loistavia nuoria uimarilupauksia, mutta on vaikea sanoa, ketkä heistä tulevat todellisuudessa nousemaan huipulle. Se on kuitenkin pitkä tie ja vaatii uskomattoman paljon työtä. Menestykseen vaikuttaa kuitenkin niin moni asia, eikä kaikki ole pelkästään valmennuksesta kiinni. Huipulle nouseminen ja siellä pysyminen on monen asian summa.

Toimiiko Suomen uimaliitto mielestäsi tarpeeksi hyvin tukeakseen huippu-urheilua kun Suomessa moni liitto, tällä hetkellä mm. Palloliitto saa lähes joka päivä lokaa niskaansa?

Liitto toimii mielestäni ihan mukavasti. Rahaa on tietysti aina liian vähän, mutta eipä sitä ole muuallakaan. Ainahan olisi hienoa, jos maajoukkueleirit ja edustustehtävät, kuten EM kilpailut, olisivat ilmaisia. Monesti kuitenkin nämä menevät urheilijan omasta pussista/ovat urheilijan omien sponsorien rahoittamia.

Kuva: College Swimming
Kuva: College Swimming

Eniten kaipaisin liitolta apua tukirahojen/apurahojen hakuprosessissa, sillä tuntuu, että rahat valuvat muiden lajien harrastajille. Käsitykseni mukaan kuitenkin liitto voi suositella urheilijoitaan eteenpäin, jolloin tuki/apurahojen saaminen olisi helpompaa. Esimerkiksi opetus ja kulttuuriministeriön vuoden 2017 tuista vain yksi tuli uimarille, vaikka uinti on kuitenkin yksi suurimmista yksilölajeista. Lisäksi uimarit kuitenkin keikkuvat hyvillä sijoituksilla maailmantilastoissa muihin lajeihin verrattaessa.

Mitkä ovat omat henkilökohtaiset lähivuosien tavoitteesi uinnin parissa? Tuloksesihan ovat olleet viime aikoina erinomaisia?

Lähivuosieni tavoitteena on arvokisaedustusten saavuttaminen ja omien ennätysten parantaminen. Olen kuitenkin harmittavasti terveyssyistä joutunut keventämään harjoittelua nyt syksyn mittaan ja tämä jos joku syö urheilijaa. Tulokset ovat olleet hieman viime vuotta heikompia, mutta tämä selittynee sairastelulla. Motivaatiota kuitenkin edelleen riittää ja halu kovan tuloksen tekemiseen on suuri. Kyllä tällä kaudella kuitenkin muutama ennätyskin on tullut, kuten 50m perhosen ennätys parani sadasosan verran ja 25 metrin vapaauinnissa uin alkusyksystä kaikkien aikojen nopeimmaksi suomalaisnaiseksi. Mainittakoon siis, että 25 metrin vapaauinnissa ei harmillisesti kilpailla SM-tasolla, mutta kuitenkin ennätys on aina ennätys.

 

Toivotaan, että kevään aikana pääsisin taas kunnolla vauhtiin ja nauttimaan harjoittelusta sekä kilpailemisesta täysillä. Intoa kuitenkin vielä riittää.

 

Geemedia kiittää Marlenea haastattelusta ja toivottaa hyvää joulua!

Related Posts

Leave a comment

You must be logged in to post a comment.