Kauan odotettu SM-liigakausi 2018-2019 kolkuttelee jo kulman takana, joten on aika käydä läpi mistä lähtökohdista tulevaan kauteen lähdetään ja mitkä joukkueet ovat suosikkeja voittamaan Suomen mestaruuden. Viime kausi päättyi Kärppien mestaruusjuhliin ja joukkue porskutti niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä ja oli koko kauden mittapuulla selvästi paras joukkue. Finaalisarjassa Kärpät löi monivuotisen finaalivastustajansa Tapparan voitoin 4-2. Pronssimitalit matkasivat puolestaan Helsinkiin, kun HIFK löi pronssiottelussa TPS:n jatkoerän jälkeen maalein 3-2.
Geen tämänvuotinen liigaennakko koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi ne joukkueet, jotka Gee rankkaa runkosarjassa sijoille 11-15. Toisessa osiossa esille nousevat puolestaan ne joukkueet, jotka yltävät pudotuspeleihin, mutta ei ihan terävimpään kärkeen eli sijoille 7-10. Kolmannessa osiossa käydään sitten läpi runkosarjan top kuusi joukkueet eli ne, jotka Gee veikkaa totisemmin taistelevan runkosarjan voitosta ja paikoista suoran pudotuspeliviivan paremmalle puolelle.
Geemedian SM-liiga ranking kaudelle 2018-2019
Runkosarjan sijat 11-15 eli pudotuspelien ulkopuolella jäävät joukkueet
Sija 15. Mikkelin Jukurit
Mikkelin Jukurit pelasi viime kaudella materiaaliin nähden kelvollisen kauden vaikkei se pudotuspeleihin riittänytkään. Tulevasta kaudesta voi veikata mikkeliläisille jälleen todella haastavaa siitäkin huolimatta, että joukkueen kokoonpanossa ei hirveää vaihtuvuutta käynyt, mutta toisaalta ei joukkueen viime kauden materiaali ainakaan paperilla ole juurikaan parantunut.
Merkittävin vaihtuvuus on tapahtunut penkin takana, kun joukkueen valmennus meni aikalailla uusiksi. Viime kaudella joukkuetta luotsannut Risto Dufva sai kauden päätteeksi lähteä ja tilalle tuli päävalmentajatasolla kokematon Pekka Kangasalusta. Toki Kangasalusta on ollut monta kautta HIFK:n valmennustiimissä mukana ja viime kaudella jopa maajoukkueessa asti, mutta nyt miehellä on kova paikka luotsata Jukurit sellaisille sijoille, että Mikkelissä oltaisiin tyytyväisiä runkosarjan jälkeen. Lisäksi penkin takaa lähti apuvalmentajana toiminut Ville Nieminen, joka siirtyi Pelicansin päävalmentajaksi, joten ainakin Geen mielestä Jukureiden valmennus on napsun verran laskenut tälle kaudelle vaikka Kangasalusta onkin juuri Jukureiden näköinen päävalmentaja.
Jukureiden pelaajamateriaali ei tälle kaudelle juuri hurraa huutoja aiheuta. Puolustukseen joukkue sai hankittua Aleksi Salosen Tapparasta, mutta muuten pakisto on pysynyt viime kaudesta hyvin kasassa. Isoin asia seuralle oli puolustaja Teemu Suhosen pysyminen Mikkelissä. Suhonen pelasi viime kaudella huikean runkosarjan ja mies oli puolustajien pistepörssiin kolmonen tehoilla 12+27, joten miehen kiekollista taitoa tullaan tarvitsemaan myös tälläkin kaudella.
Hyökkäyspäässä isoin hankinta oli Janne Tavin siirtyminen KalPasta Jukureihin. Tavi on ollut viimeiset kuusi kautta tasaisesti noin 30 pisteen pelaaja, joten miehen panos tulee olemaan iso joukkueen hyökkäyksessä. Lisäksi Jukureiden hyökkäys vahvistui Mestiksen viime kauden pistepörssin voittajalla Joona Jääskeläisellä, joka teki Ketterän paidassa 61 pistettä, josta peräti 30 oli maaleja. Jääskeläinen on aikaisemmin yrittänyt nousta liigapelaajaksi SaiPan paidassa, mutta se yritys ei oikein onnistunut, mutta tuleva kausi saattaa hyvinkin olla se, jolloin hyökkääjä lyö itsensä lopullisesti läpi myös SM-liigassa.
Kauden alla pelatuissa harjoitusotteluissa Jukurit ei mitenkään säväyttänyt vaikka voittoja tulikin. Gee veikkaa Jukureille jälleen haastavaa kautta ja mikäli ihmeitä ei tapahdu, joukkue löytyy jälleen pudotuspelien ulkopuolelta, kun runkosarja aikanaan päättyy.
Sija 14. Vaasan Sport
Sportin viime kausi oli jälleen vaikea ja joukkue oli koko liigan viimeinen keräten runkosarjassa vain 58 pistettä, joka on alle piste per ottelu. No viime kauden tilastoja tuskin Vaasassa halutaan muistella, sillä seurassa alkaa uusi aika, nimittäin ensimmäinen kausi nykyliigassa, jolloin päävalmentajana on joku muu kuin Tomek Valtonen. Valtonen teki varmasti kaikkensa joukkueen eteen, mutta miehen tulokset joukkueen peräsimessä jäivät varsin laihaksi. Valtosen tilalle tulee Vaasan oma poika Ari-Pekka Pajuluoma, jonka varaan seurassa luotetaan paljon. 42-vuotias Pajuluoma on vielä varsin kokematon valmentajan polullaan ja viime joulukuussa mies aloitti ensimmäisen pestinsä aikuisten tasolla päävalmentajana, kun hänet nimitettiin Mestis-joukkue Hermeksen päävalmentajaksi. Toki kokemusta karttuu miehelle koko ajan, mutta mielenkiintoista on seurata miten Pajuluoma pärjää uran ensimmäisellä SM-liigakaudella varsinkaan, kun pesti ei ole helpoin mahdollinen.
Pelaajapuolella Sport ei kokenut suuria menetyksiä. Menetykset mitkä tulivat olivat puolustuspäästä eikä nekään olleet hirveän suuria. Nuori ja lupaava Robin Salo lähti hakemaan uutta nostetta uralleen SaiPasta ja Joni Tuulola puolestaan lähti Pohjois-Amerikkaan. Tulopuolella ovet ovat sitten käyneet ja joukkuetta sekä seuraa on vahvistettu kaikilla osa-alueilla. Joukkueen maalivahtiosasto vahvistui 26-vuotiaalla Sami Aittokalliolla, joka tuo varmasti laatua joukkueeseen ja mies kilpailee tosissaan ykkösmaalivahdin paikasta joukkueen monivuotisen ykkösmiehen Mika Järvisen kanssa. Mikäli Aittokallio saa tasaisuutta otteisiin, pystyy mies olemaan jopa yksi liigan kuumimmista maalivahdeista parhaana päivänään.
Sportin puolustus vahvistui liigasta jo entuudestaan tutuilla pelaajilla, kun Jyri Niemi ja Valtteri Viljanen siirtyivät kotkapaitaan. Lisäksi pakistoon tuli 2014 nuorten maailmanmestari Mikko Vainonen, joka saapuu takaisin SM-liigaan Saksasta, jossa Vainonen pelasi viimeiset vajaat pari kautta. Puolustuksen ehkä mielenkiintoisin nimi on Espoosta saapuva Victor Westermarck, joka yrittää lyödä itsensä läpi myös pääsarjatasolla. Ainakin harjoituspeleissä mies on esiintynyt vahvasti ja tämä kausi saattaa olla hyvinkin se, jolloin 24-vuotias Jäähongan kasvatti lyö itsensä SM-liiga -yleisön tietoisuuteen.
Hyökkäykseen Sport hankki SM-liigasta entuudestaan tutun Toni Kallelan. 25 -vuotias Kallela on varsin kokenut pelimies ikäisekseen ja miehen taidot varsinkin hyökkäyssuuntaan ovat kehittyneet parin viime kauden aikana. Vaasaan Kallela saapuu Tanskasta, jossa mies teki viime kaudella hurjaa jälkeä. Herning Blue Foxin riveissä Kallela takoi 50 runkosarjan ottelussa tehot 25+39 ja kevään playoffeissa tahti jatkui samana, kun mies teki 16 otteluun tehot 7+16. Tämä kausi tulee olemaan se, jolloin suuri yleisö tulee odottamaan mieheltä läpimurtoa myös SM-liiga -tasolla. Mielenkiintoista on seurata, pystyykö Kallela huutoon vastaamaan ja pelaamaan esimerkiksi vähintään 30 pisteen kauden myös SM-liigassa.
Sport on hankkinut hyökkäykseen myös tukun ulkomaalaispelaajia, mutta kaikki niistä ovat enemmän tai vähemmän arpoja, koska ovat pelanneet viime kauden SM-liigaa heikommissa sarjoissa. Jos jotain nimiä esiin pitää nostaa niin nostetaan kaksi Norjan liigasta saapuvaa hyökkääjää. Kanadalaishyökkääjä T.J. Foster pelasi viime kauden Frisk Askerissa ja hyvin pelasikin. Mies teki joukkueen riveissä 45 otteluun tehot 23+25, joten kyllä mieheltä käsiä hyökkäyssuuntaan löytyy. Toinen mielenkiintoinen pelaaja on jenkkihyökkääjä William Rapuzzi. 28 -vuotias Rapuzzi pelasi Stavanger Oilersin paidassa 25 ottelua ja teki niissä yhteensä 29 pistettä (13+16) eli Fosterin ohella miehen vahvuudet ovat hyökkäyspäässä. Vaikka miehet ovatkin tehoja viime kausina tehneet niin aivan eria asia sitten on miten herrat onnistuvat SM-liigassa, joka on aivan eri tason mittari kuin Norjan liiga.
Kauden alla pelatuissa harjoitusotteluissa Sport ei ole mitenkään häikäissyt, mutta toisaalta noilla otteluilla ja varsinkaan niiden tuloksilla ei ole juuri mitään virkaa, kun kiekko tippuu jäähän 14 syyskuuta. Gee veikka Sportin tappelevan häntäpään sijoituksista runkosarjassa, joten rankingin sija 14 on joukkueelle ennakkoon juuri oikea paikka.
13. KooKoo
Neljännen peräkkäisen kautensa SM-liigassa aloittava Kouvolan KooKoo lähtee tavoittelemaan seuran ensimmäistä playoffs-paikkaansa. Avauskaudella KooKoo kolkutteli hienosti pudotuspelien portteja ollen runkosarjassa komeasti 11.Tämän jälkeen Kouvolassa on tultu rutkasti alaspäin ja seuraavalla kaudella KooKoo oli runkosarjassa sijalla 13 ja viime kaudella joukkue tippui runkosarjassa jo sijalle 14.
Tälle kaudelle KooKoo lähtee käytännössä yhtä haastavista lähtökohdista kuin aikaisemmille kausille. Joukkue menetti viime kauden joukkueesta yllättävän paljon laatua vaikka kaikki nimet eivät sanokaan suurelle yleisölle mitään. Puolustuksesta joukkue menetti Robin Jacobssonin, Jyri Niemen, Niko Tuhkasen ja Veeti Vainion. Erityisesti Jacobssonin panos varsinkin terveenä ollessaan on ollut KooKoolle tärkeä samoin Jyri Niemi on ihan ok tason liiga-puolustaja, mutta hänen lähtönsä on Kouvolassa kyllä paikattavissa. Lisäksi, kun miettii, että viime kauden aloittavassa joukkueessa oli Jake Newtonin tasoinen kiekollinen puolustaja on pakisto kokenut jonkinlaista heikkoutta verrattuna viime kauteen.
Silti KooKoon suurimmat menetykset kohdistuvat hyökkäykseen, josta joukkue menetti erityisesti senttereitä, kun Henrik Koivisto, Siim Liivik, Jan-Mikael Juutilainen sekä Eero Savilahti vaihtoivat kesän aikana maisemaa. Lisäksi hyökkäys-osastolta lähtivät myös Toni Hyvärinen, Ville Vainikainen, Eetu Pöysti ja kesken viime kauden Kouvolaan tullut Topi Taavitsainen. Pitää myös muistaa, että viime kauden joukkueessa oli sellaisia pelaajia, kun Patrick Bjorkstrand ja Michael Keränen, jotka molemmat olivat todella tärkeitä palasia hyökkäyspäässä ja tekivät ison osan joukkueen pisteistä.
Toki KooKoo on saanut kevään ja kesän aikana myös vahvistettua joukkuettaan. Puolustukseen joukkue hankki Tapparassa kaudet 2015-2017 pelanneen norjalaisen Alexander Bonsaksenin. Kokenut 31 -vuotias norjalainen on KooKoon pakistoon hyvä yleispuolustaja, joka pystyy tarvittaessa auttamaan myös pisteiden teossa vaikkei Bonsaksen ole tunnettu viime vuosina minään varsinaisena kiekollisena puolustajana. Puolustuksessa uutena kasvona nähdään TPS:ssä viime kaudella kiekkoillut Martin Berger. Nuori turkulaispuolustaja voikin olla KooKoon joukkueessa niitä pelaajia, joka nostaa oman potentiaalinsa aivan uudelle tasolle mikäli vain vastuuta ja peliaikaa siunaantuu riittävästi. Lisäksi puolustukseen hankittiin viime kaudella AHL:ssä kiekkoillut amerikkalaispuolustaja Ed Wittchow. 25 -vuotias amerikkalainen on kokonsa sekä tilastojen perusteella puolustava puolustaja, joten kiekollista roolia tuskin mieheltä kannattaa hirveästi odottaa vaikkakin Wittchow teki viime kaudella AHL:ssä 15 pistettä.
Hyökkäykseen KooKoo on hankkinut täsmävahvistuksia sekä uralleen uutta nostetta hakevia nuoria. KooKoo hankki hyökkäykseen Kimi Koiviston (Pelicans) sekä Toni Suurosen (Lukko). Molemmat pelaajat ovat pelanneet liigassa toista sataa ottelua, mutta todellinen läpimurto on SM-liiga tasolla vielä ottamatta. Sentteriosastoa vahvistettiin ruotsalaisella Erik Karlssonilla, joka pelasi viime kauden Allsvenskan joukkue Timrån riveissä tehoin 9+19. Laituriosastolle KooKoo sai varsin mukavan palasen elokuussa, kun viime kaudella KHL:ssä kiekkoillut Brendan O’Donnell teki seuran kanssa sopimuksen. Lisäksi KooKoo sai riveihinsä vanhan tutun, kun Juha-Pekka Haataja tekee paluun Kouvolaan yhden HIFK:ssa vietetyn kauden jälkeen. KooKoon hyökkäyksessä tärkeä asia oli myös se, että kesken viime kauden tullut ja loistavasti pelannut ruotsalainen Malte Strömwall päätti jäädä Kouvolaan ja teki seuran kanssa jatkosopimuksen. Miehen panos tulee olemaan joukkueessa suuri ja jo viime kaudella nähtiin, että Strömwall pystyy painamaan kiekkoa häkkiin todella kovalla prosentilla.
KooKoon joukkue on ehkä hivenen viime kautta laadukkaampi tai ainakin materiaali on leveämpi. Maalivahtiosasto on joukkueen suurin kysymysmerkki, sillä mikäli KooKoo haluaa taistella pudotuspelipaikasta, tarvitsee joukkue kaksikolta Järvenpää-Perhonen tasaisempaa suorittamista tolppien välissä mitä esimerkiksi viime kaudella nähtiin. Lähtökohtaisesti KooKoo taistelee sijoista 12-15, mutta mikäli joukkue saa kauteen hyvän startin, voi se venyä taistelemaan pudotuspelipaikasta, mutta siihen ei ainakaan Gee tässä vaiheessa usko.
12. Tampereen Ilves
Ilves taisteli viime kaudella tiukasti pudotuspelipaikasta, mutta jäi lopulta siitä kahden pisteen päähän. Suurin syy siihen, että Ilvestä ei nähty pudotuspeleissä löytyi puolustus sekä vieraspelaamisesta. Joukkue teki runkosarjassa kiitettävästi maaleja, mutta vastaavasti joukkue päästi aivan liikaa omiin, joten voittaminen vaikeutui huomattavasti. Niinpä tämän kauden joukkueeseen on hommattu vahvistuksia nimenomaan puolustukseen, mutta vastapainoksi joukkue on kokenut todella kovia menetyksiä hyökkäyspäässä.
Ilveksen viime kauden puolustuksesta merkittävimmät lähtijät olivat Arto Laatikainen, Joe Piskula, Juuso Pulli ja Valtteri Viljanen. Tälle kaudelle puolustusta on vahvistettu aikaisempiin kausiin nähden enemmän. Puolustukseen on hankittu loistavia pakkeja täsmähankinnoilla, josta hyvänä esimerkkinä kokeneet Juha Leimu sekä Matt Generous. Leimu tuo Ilveksen takalinjoille todella paljon kiekollista taitoa ja vastapainoksi Generous tuo paljon laadukasta oman pään pelaamista, jonka lisäksi mies pitää huolen, että maalinedustalla ei ole jaossa kuin makuupaikkoja. Lisäksi Ilveksen puolustukseen hankittiin nuorta voimaa Elias Laitamäen, Jerry Laakson, Nikolas Matinpalon sekä Tuomas Salmelan muodossa, joten pakiston pitäisi olla laadukkaampi ja erityisesti leveämpi kuin esimerkiksi viime vuonna vastaavaan aikaan.
Hyökkäys on muuttunut Ilveksen joukkueessa eniten ja varsinkin kärkipelaajien osalta joukkueessa kävi valtava kato, kun Sami Sandell, Ville Meskanen, Otto Koivula ja Tapio Laakso päättivät vaihtaa maisemaa. Erityisesti Sandellin ja Meskasen lähtö kirpaisee joukkuetta isosti, sillä kaksikko teki viime kaudella joukkueelle yli 90 tehopistettä. Lisäksi parivaljakko teki runkosarjassa yhteensä 40 maalia, joka oli joukkueen kaikista runkosarjan maaleista lähes neljännes, joten iso kysymys kuuluu mistä löytyy korvaajat tämän kauden joukkueeseen. Lisäksi hyökkäyksestä lähti vielä nuori Joona Koppanen, josta olisi ollut varmasti iso apu tämän kauden joukkueessa, kun katsoo miten nopeasti nuorukainen esimerkiksi viime kauden aikana kehittyi.
Ilves on saanut hankittua hyökkäykseen toki vahvistuksia, mutta mitään hirveitä pistenikkareita ei kesän aikana tullut. HIFK:sta joukkueeseen tulivat Panu Mieho ja kokenut Jerry Ahtola ja Raumalta puolestaan hyökkäykseen saapui Joose Antonen. Ilves sai myös yhden paluumuuttajan, kun Eero Savilahti saapui takaisin Tampereelle kahden KooKoo:ssa vietetyn kauden jälkeen. Laituriosastoa vahvistettiin kanadalaishyökkääjä Mike Halmolla, joka teki viime kaudella kovaa jälkeä Bolzanon riveissä, jossa syntyi 54 otteluun tehot 19+29. Halmo onkin näyttänyt harjoitusotteluissa potentiaaliaan, joten miehestä voi olla vielä isosti iloa Ilvekselle kunhan kausi saadaan liikkeelle. Lisäksi viime kauden hyökkääjistä Arttu Ruotsalainen on esittänyt hyviä otteita harjoituskaudella ja tuleva kausi saattaa hyvinkin olla se, jolloin nuorukainen lyö itsensä todenteolla läpi SM-liigaa seuraavan yleisön silmissä ja pistää samalla omat piste-ennätyksensä kertaheitolla uuteen uskoon.
Ilves lähtee tulevaan kauteen jälleen nuorella ja yllätysvalmiilla joukkueella. Tampelaisryhmässä on potentiaalia nousta vaikka pudotuspelijoukkueeksi, mutta eri asia on miten homma toimii käytännössä. Joukkueen puolustus on vahvistunut viime kaudesta, mutta vastapainoksi hyökkäys koki todella kovia menetyksiä. Mikäli joukkueesta löytyy vastuunkantajia paikkaamaan lähtijöiden saappaat, taistelee Ilves tiukasti playoff-paikasta. Muutoin joukkueella saattaa olla vaikea kausia edessään. Gee ennakoi Ilveksen taistelevan tiukasti pudotuspeleihin pääsystä, mutta joukkueen rahkeet eivät silti ihan sinne riitä, joten rankingin sijoitus 12 on joukkueelle juuri oikea paikka ainakin ennakkoon.
11. HPK
HPK:n viime kausi oli vaikea ja varsinkin sen alku ja hyvästä taistelusta huolimatta joukkue jäi runkosarjassa sijalle 12. Tälle kaudelle lähdettäessä joukkueen runko on pysynyt varsin hyvin koossa ja vaihtuvuutta on ollut kevään ja kesän aikana varsin maltillisesti. HPK:n suurimmat menetykset kohdistuivat puolustukseen, josta lähti joukkueen tärkein kiekollinen puolustaja Joonas Lehtivuori, joka suuntasi tulevaksi kaudeksi Saksaan. Siihen päälle, kun lisätään Jesper Lindgrenin sekä Matias Porselandin lähtemiset on HPK:n puolustus todella iso kysymerkki ennen kauden alkua. Joukkueen puolustusta kun katsoo, niin sopii ihmetellä, miten vähän siinä on kiekollista taitoa. Puolustukseen hankittiin toki kokenut Arto Laatikainen, joka onkin iästään huolimatta hyvä yleispuolustaja, mutta tuntuu, että Hämeenlinnassa ollaan sovittamassaa kokeneelle Laatikaiselle myös liian isoa ruutua kiekollisessa pelaamisessa.
Hyökkäys on pysynyt Kerholla todella hyvin koossa eikä lähtijöiden listalla ollut kuin Severi Sillanpää sekä Jaakko Turtiainen. Lisäksi hyökkäystä on vahvistettu hyvillä täsmähankinnoilla. Mestiksen Jokipojista Hämeenlinnaan saapui Oskari Lehtinen, joka teki viime kaudella todella hyvää tulosta Mestiksessä, josta osoituksena 22 maalia. Alempiin ketjuihin HPK hankki Filip Riskan, joka on todella hyvä syvyyspelaaja. Riskan panos tulee näkymään erityisesti alivoimalla, jonka lisäksi mies on todella hyvä pelaamaan illasta toiseen vastustajan kärkiketjuja vastaan. Pisteitä tekemään joukkue hankki kanadalaisen Philippe Cornetin, joka pelasi viime kaudella Norjassa. Cornet on entuudestaan tuttu hämeenlinnalaisyleisölle, sillä mies pelasi joukkueen riveissä myös toissa kaudella jolloin syntyi 30 otteluun tehot 12+4. Cornetin ohella 1-2 kenttään hankittiin Markus Nenonen, joka teki viime kaudella yhteensä 18 maalia Sportin ja Tapparan riveissä. Nenonen ei ole turhaan saanut lempinimeä sikaranne, joten mies voi tällä kaudella saavuttaa ensimmäistä kertaa urallaan kovana pidetyn 20 maalin rajapyykin runkosarjassa.
HPK on esiintynyt harjoitusotteluissa yllättävän pirteästi. Joukkueen runko on pysynyt hyvin koossa tulevaan kauteen lähdettäessä, joten päävalmentaja Antti Pennanen voi sikäli lähteä kauteen rauhallisin mielin. Joukkueen muut osa-alueet ovat kunnossa, mutta pakisto herättää paljon kysymysmerkkejä. Mikäli useampi pelaaja ei pysty ottamaan uutta steppiä urallaan on Kerhon kaudesta vaarassa tulla pannukakku. Toki joukkue näytti toissa kaudella mihin se parhaimmillaan pystyy ja tässä joukkueessa on yllättävän paljon samannäköisiä aihioita, kuin silloin, joten ei olisi suuri yllätys, jos joukkueen kausi jatkuisi runkosarjan jälkeen. Lähtökohtaisesti HPK taistelee runkosarjassa sijoista 9-12
