Kuten muuhunkin liiketoimintaan, yleinen haastava taloustilanne vaikuttaa myös liigaseuroihin. Se pakottaa uudistamaan kulurakennetta. Seurojen ylivoimaisesti suurin panostus ovat työntekijöiden ansiot, joista taas ylivoimaisesti suurimman osan hotkaisevat pelaajien ansiot. Siksi iso osa kulurakenteen uudistamisesta koskee pelaajien palkkioita.
Näkymä on, että liigapelaajien mediaanipalkka pienenee ensi kaudella, koska valtaosa seuroista pyrkii karsimaan monien pelaajasopimustensa arvoa 5–15 prosentilla. Se tarkoittaisi seurasta riippuen 100 000–500 000 euron leikkausta pelaajabudjettiin. Otaksuttava suuntaus ei koske kaikkia pelaajia, mutta monia. Mahdollinen muutos puolestaan ei koskisi vain ensi kautta, vaan lähivuosia.
Liigapelaajien edellinen tilastoitu mediaanipalkka on toissa kaudelta, jolloin se oli noin 60 000 euroa. Keskipalkka oli noin 80 000 euroa.
– Kyse ei ole siitä, että emme haluaisi maksaa pelaajille. Kyse on vain tämän hetken talousrealismista. Meillä on halu pitää huippupelaajat sarjassamme. Se on osaltaan aiheuttanut palkkioiden nousun. Työnantajan on tunnustettava tässä vastuunsa. Ja toisaalta työntekijöiltä on ehkä hieman puuttunut realismia, Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rannisto sanoo.
Myös Suomen jääkiekkoilijat ry eli Pelaajayhdistys tunnustaa realismin.
– Vallitseva taloudellinen tilanne on tunnustettava. On tietysti valitettavaa, että se näkyy myös pelaajapalkkioissa. Ikävää, mikäli kehitys heijastuu ennen kaikkea alle mediaanipalkan tienaaviin pelaajiin. Toivon seurojen kiinnittävän yhä enemmän ja enemmän huomiota eritoten ulkomaalaisrekrytointeihinsa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela toteaa.
Yleisen taloustilanteen ohella toinen pääsyy kulurakenteen uudistamispaineeseen on, ettei Liiga ole kokonaisuutena kyennyt kasvattamaan seurojen tulovirtoja samassa tahdissa, jossa pelaajapalkkiot ovat nousseet.
– Tuloista ennen kaikkea pääsylipputulot ovat junnanneet viime vuosina suunnilleen paikoillaan. Palkan suuruushan määrittyy aina arvostuksesta. Vaikuttaa siltä, että meidän kohdeyleisömme ei vielä koe ammattiurheilua niin arvokkaaksi, että kykenisimme esimerkiksi säilyttämään nykyisen maksukyvyn, Rannisto tuumii.
Liiga panostaa tällä hetkellä maksimaalisen paljon aikaa ja resursseja ottelutapahtumiensa viihteellistämiseen. On havaittu, että siinä on runsaasti kehittämispotentiaalia.
Tulevaisuuden näkymä on erinomaisen potentiaalinen, sillä jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji ja vieläpä kasvattaa harrastajamääräänsä vuosittain. Virallisia pelaajia on tällä hetkellä liki 74 000. Talvella 2009–2010 toteutetun kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan epävirallisia harrastajia on noin 200 000. Liiga puolestaan on maan ylivoimaisesti seuratuin ja tunnetuin urheilutuote. Suomessa asuu noin 1000 ammattilaiseksi luokiteltavaa urheilijaa. Heistä noin 430 työllistyy Liigassa.
– Olemme erittäin ylpeitä työllistämisvaikutuksestamme, Rannisto korostaa.
