Rahapelijärjestelmän uudistus ei toistaiseksi vähentänyt haittoja – pelihaittojen torjuntaa pitää tehostaa

Suomalainen rahapelijärjestelmä uudistui tammikuussa 2017, jolloin kolme rahapeliyhteisöä yhdistyi Veikkaus Oy:ksi. Yksinoikeusjärjestelmän uudistukseen liittyvä tavoite vähentää haittoja ei ainakaan toistaiseksi ole toteutunut. Uudistuksen vaikutuksia seurattiin kyselytutkimuksilla juuri ennen uudistusta ja vuosi sen jälkeen.

Väestökyselyissä viisi prosenttia vastaajista arvioi, että rahapelaaminen oli ainakin joskus ollut heille ongelma. Oman pelaamisen aiheuttamia haittoja oli kokenut joka kymmenes.

Vuosien 2016 ja 2017 välillä havaittiin se myönteinen muutos, että miesten rahapeliongelmat ja vähintään riskitasolla pelaaminen oli vähentynyt. Sen sijaan rahapeliongelmaan apua hakeneet Peliklinikan asiakkaat olivat kokeneet entistä enemmän haittoja. Erityisesti rahapelaamisen aiheuttamat terveyshaitat ja ihmissuhdehaitat olivat yleistyneet.

”Tulokset viittaavat siihen, että hallitsemattomasti pelaavien ongelmat kasautuvat entistä rajummin ja mahdollinen ongelmakierre kärjistyy”, toteaa tutkimuksesta vastaava THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Pelaajien määrä väheni, mutta rahamäärä ei

Rahapelaajien määrä pieneni vuoden 2016 ja 2017 välillä kaikilla alueilla, joilla kysely tehtiin: Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Viikoittainen rahapelaaminen harvinaistui, mutta viikoittain peleihin käytetty raha ei vähentynyt vuosien 2016 ja 2017 välillä. Peleihin kulutettu raha tulee entistä pienemmältä pelaajaryhmältä ja kulutuksen jakaumaa on tarpeen seurata myös jatkossa.

Väestötutkimuksen mukaan pelaamisen tavat ovat muuttuneet: internetissä pelaaminen, kotona pelaaminen ja yksin pelaaminen ovat lisääntyneet, kioskilla pelaaminen puolestaan vähentynyt.

Rahapelien mainontaan suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin

Rahapelien markkinoinnin osalta muutokset eivät olleet toivotunlaisia: sekä väestökyselyn vastaajat että peliongelmaan apua hakeneet pitivät entistä useammin rahapelimarkkinointia liian runsaana. Vastaajat kertoivat kohdanneensa runsaasti kotimaista rahapelaamiseen liittyvää mainontaa ja markkinointia.

Vastaajien mielestä mainonta ei kuitenkaan lisännyt heidän pelaamistaan. Peliklinikan asiakkaat kuitenkin tiedostivat mainonnan pelaamista lisäävän vaikutuksen yhä vahvemmin.

”Mainonta kiihdyttää jo olemassa olevaa rahapeliongelmaa, madaltaa rahapelaamisen kontrollia sekä nostaa retkahdusriskiä niillä pelaajilla, jotka ovat päättäneet lopettaa rahapelaamisen”, toteaa THL:n erikoistutkija, psykologi Sari Castren.

”Tällä hetkellä raja rahapelien markkinoinnin ja esimerkiksi erilaisten voitto- ja voittajauutisointien välillä on häilyvä. Mainonnan vaikutukset olisivat tervetulleita tutkimuksen kohteita vastuullisemman rahapelimarkkinoinnin kehittämiseksi”, hän jatkaa.

Vuosina 2016—2017 tehty Rahapelikysely selvitti järjestelmäuudistuksen vaikutuksia rahapelaamiseen ja rahapelihaittoihin sekä markkinointiin liittyviä näkemyksiä ennen ja jälkeen uudistuksen.

Rahapelikysely muodostuu kahdesta kyselytutkimuksesta: väestökyselyistä Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sekä kyselystä rahapeliongelmaan apua hakeneille. Väestökyselyyn vastasi 2 624 iältään vähintään 18-vuotiasta henkilöä. Helsingissä toimivalta Peliklinikalta osallistui yli sata rahapeliongelmaan apua hakenutta asiakasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti Rahapelikyselyn sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Haittojen ehkäisy on EU:n sallima peruste sille, että Veikkauksella on valtion ohjaama monopoli rahapeleihin.

Tämä ensimmäinen seurantatutkimus osoittaa, ettei tavoitteeseen ole toistaiseksi päästy. Osalla porukasta on entistä hankalampi tilanne, THL:n erikoistutkija Anne Salonen kertoo.

 

LÄHDE: THL ja Anne Salosen kommentti YLE

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua kommentoidaksesi.