MM-kisojen jälkipyykki – suomalaisessa huippu-urheilussa kaikki hyvin?

Nyt ampumahiihdon MM-kisat ovat ohi ja Suomen saldo kisoista: Kaisa Mäkäräisen pronssi. Mitalista voi sanoa: ei paras, mutta ainoa. Mitalia hehkutettiin ja mahtavuutta sai lukea kyllästymiseen saakka. Samoin kävi Falunin MM-kisojen jälkeen muutama viikko sitten, kun Suomen saldo kilpailuista; naisten viestin pronssi.  Hienoa, yhdellä mitalilla suomalaisessa huippu-urheilussa on kaikki hyvin!

Kaisa Mäkäräinen hallitsi ampumahiihdon maailmancupia alkukaudella suvereenisti ja sitä myöten Suomessa luotiin kovia odotuksia Kontiolahden MM-kisoihin. Kaisa on ollut niin kovassa kunnossa, että mitalia – tai oikeastaan mitaleita – pidettiin varmana. Osansa epäonnistumisessa olivat liian kovat paineet. Päänsisäisillä asioilla on ampumahiihdossa paljon merkitystä. Mäkäräinen epäonnistui myös Vancouverin ja Sotshin olympiakisoissa. Sotshissa suomalaiset odottivat häneltä paljon, mutta flunssa vei voimat. On tietysti ollut teorioita, että Mäkäräisen henkiset paineet olisivat olleet olympialaisissa liian kovat.

Nyt Mäkäräisen urakka ampumahiihdon MM-kisoissa päättyi sunnuntaiseen yhteislähtökisaan. Kisaliput oli myyty sunnuntaille loppuun ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Kaisan kisa meni pilalle ensimmäisellä ampumapaikalla. Kun ensimmäisellä ampumapaikalla tulee kolme sakkoa, ei auta, että on hiihto-osuuden nopein hiihtäjä. Lopputuloksissa Kaisa nousi joukon hänniltä sijalle 15, mutta se ei lohduttanut. Ammunta on pettänyt naisella monesti aiemminkin.

– En oikein osaa sanoa, mitä siinä tapahtui. Minulla oli ensimmäisellä ringillä tosi paljon vaikeuksia. Olin sumpussa ja lopussa jouduin seinänousussa tekemään liikaa töitä. En pystynyt tulemaan rennosti, Mäkäräinen pohti Yle Urheilun haastattelussa.

Mäkäräisellä oli kotikisoissa realistinen sauma neljään mitaliin. Tulokseksi jäi yksi pronssimitali. Vaikka odotukset olivat korkeammalla, ei tulosta voi pitää huonona. Kilpailu ampumahiihdon huipulla on armottoman kovaa, kovempaa kuin maastohiihdossa, ja realistisesti ajateltuna yksikin MM-mitali on upea saavutus.

Suomen ampumahiihdon menestys on täysin Mäkäräisen varassa. Tammikuussa 32 vuotta täyttänyt Mäkäräinen vihjaili Sotshissa vuosi sitten, ettei välttämättä jatkaisi uraansa Pyeongchangin 2018 olympialaisiin. Normipenkkiurheilija osaa nimetä Suomen maajoukkueampumahiihtäjistä tavallisesti vain Mäkäräisen ja Mari Laukkasen. Muut ovat heikon menestyksensä takia suuria tuntemattomuuksia. Kontiolahden MM-kisat vetivät paljon väkeä, lähinnä Mäkäräisen ansiosta ja paineetkin olivat Kaisalla sen mukaiset. Ampumahiihdon muissa mitalimaissa huipputason kilpailijoita on iso rypäs, eikä yhden urheilijan tarvitse kotikisoissa kantaa kaikkia paineita.

Mäkäräinen ei ole päättänyt, miten pitkään hän jatkaa uraansa. Suomen ampumahiihdon kannalta toivoisi, että hän jatkaisi Pyeongchangin 2018 olympiakisoihin. Muuten tulee armoton tyhjiö ja lajin sponsorihankinta voi romahtaa. Kun Mäkäräinen lopettaa, ei Suomella ole tarjota huippuja tilalle. Ei Suomen kokoinen maa pärjää kaikessa kaiken aikaa. Totuus nähtiin miesten 20 kilometrin kisassa, jossa Ahti Toivanen oli 51:s, Olli Hiidensalo 64:s, Jarkko Kauppinen 75:s ja Mikael Koivunen 80:s. Paavo Puurusen lopetettua ovat Suomen miesampumahiihtäjät olleet vastaavalla tasolla. Mitään edistystä ei ole tapahtunut. Vikaa on sekä hiihdossa että ammunnassa. Esimerkiksi Koivunen ampui vain yhden pummin, mutta hävisi kärjelle silti seitsemän ja puoli minuuttia. Vertailuna kisan voittaja Martin Fourcade, joka ampui yhden sakkominuutin.

Suomen ampumahiihtoa vaivaa laadukkaan kansainvälisen tason harjoittelun puute. Myös vähäisten resurssien takia lajin pr-työ on jäänyt vähiin. Rahaa ei ole tarpeeksi, harjoittelu ei ole riittävän tehokasta ja valmentajien ammattitaidossa on puutteita. Ampumahiihto kärsii muiden perinteisten lajien, kuten mäkihypyn tai yhdistetyn tavoin lahjakkuuksien puutteestakin. Lahjakkuuksien massaa ei ole ja potentiaaliset menestyjätyypit hakeutuvat muiden lajien pariin. Tarvitaan siis lisää lajienvälisyyttä, lisää henkistä valmennusta, lisää rahaa, uusia komiteoita miettimään suomalaisen urheilun tulevaisuutta,  työryhmille isot resurssit selvitystyöhön. Urheilun perustaso on se, johon pitäisi panostaa, mutta kuinka siihen osataan panostaa, jos olympiakomitean johdosta lähtien rakastetaan kokonaisvaltaista valmennusta? Mäkäräisen menestys ja kotikisat ovat tuoneet Suomeen ampumahiihtobuumin, mikä katoaa nopeasti, jos uusia huippuja ei saada mukaan muutaman vuoden sisällä. Suomen vaikean taloustilanteen myötä yritysten sponsorirahat ovat ampumahiihdolla entistä tiukemmassa.

Suomessa Kaisa Mäkäräinen on yksin symbolina ampumahiihdolle ja kantaa käytännössä yksin menestysvastuun. Ei ihme, että sellaisessa roolissa paineet nousevat välillä sietämättömiksi.

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen

Related Posts

Leave a comment

You must be logged in to post a comment.