Vuosi on vaihtumassa, joten on hyvä aika hieman tarkastella mielenkiintoisimpia suomalaisia NHL:n kiehtovasta maailmasta.
Patrik Laine 37 19+11=30
Luistelu ei riitä! Ei pääse vetopaikoille! Pää ei kestä! Näitä lauseita sai kuulla paljon viime kesänä Laineen epäilijöiltä. Laine vähät välitti epäilijöistään ja on paukuttanut järkyttävät tehot tulokaaksi. Ajoittain voisi luulla Laineen pelaavan vielä Liigassa, niin samankaltaista dominointia on havaittavissa. Kauteen on toki mahtunut hiljaisiakin hetkiä. Voi vain kuvitella mitä Laine saa 3-5 vuoden päästä aikaiseksi… Laukaus kehittyy, luistelu kehittyy, voimatasot nousevat kropassa, kestävyys paranee sekä kokemusta karttuu. Jos kaikki menee hyvin, 50 maalia on Laineen edessä pelkkää märkää silkkipaperia!
Laine on jatkanut maalien tehtailua.
Aleksander Barkov 36 9+18=27
Tahmean alkukauden jälkeen Barkov sai jälleen tehopisteistä kiinni. Alkukauden peli itsessään oli hyvää, mutta tehottumuus riivasi pahasti. Jos vierellä olisi kovempia jätkiä kuin Marchessault tai Jagr, tulos olisi vielä pari napsua kovempaa. Aika alkaa valitettavasti ajamaan Tshekki-legendan ohitse.
Tämä näky on yleistynyt alkukauden jälkeen.
Mikael Granlund 34 8+17=25
Vanhempi Granlund on parantanut peliään molempiin suuntiin. Minnesotalaiset jääkiekkofanaatikot ovat alkaneet puhumaan jopa uudesta Mikko Koivusta. Vertaus on erittäin kova, mutta myöskin osittain jopa varsin osuva. Granlund hoitaa työnsä tunnollisesti, mutta Koivun tasoiseksi kulmissa vääntäjäksi on vielä matkaa. Koivu on hankkinut NHL:ssä jopa niin kovan maineen kamppailijana, että osa vastustajista luopuu leikistä suosiolla jo Mikon nähdessään.
Mikäs on kiviä viskellessä, kun peli kulkee!
Valtteri Filppula 34 6+18=24
Filppula on edelleen valmentajansa Jon Cooperin luottoratsu. Filppula on ihastuttanut Cooperin tunnollisella puolustuspään pelillään sekä oivaltavilla hyökkäyspään ratkaisuillaan. Filppula olisi varmasti ensimmäisten valittujen miesten joukossa, jos Cooperin pitäisi rakentaa joukkue tyhjästä.
Tällä kertaa Detroit on nöyrtynyt Filppulan edessä.
Rasmus Ristolainen 33 3+20=23
Ristolainen on tällä hetkellä paras suomalainen puolustaja. Rasmus on vahva kuin härkä ja osaa antaa hyviä peliä avaavia syöttöjä omista lähdettäessä. Luottoa tulee valtavasti peliä kohden, 26:35min. 5vs5, ylivoimaa & alivoima. Kuinka jaksaa läpi pitkän ja raastavan kauden?
Ristolaisen piiska on sivaltanut.
Jesse Puljujärvi 24 1+7=8
Puljujärvi on tällä hetkellä Edmontonin organisaation koirankopissa. Puljujärvi on pelannut kelpo määrän otteluita, mutta keskimääräinen peliaika on pyörinyt 6-10 minuutissa. On vaikea ymmärtää miksi Edmonton istuttaa yhtä huippulupauksistaan penkillä suurimman osan otteluista.
Jos taso ei vielä riitä NHL:n, eikö miestä voi laskea AHL:n pelaamaan isolla vastuulla? Tai yksi vaihtoehto oli myös KHL:ssä pelaava Ak Bars Kazan, mutta Edmonton ei hyväksynyt tarjousta. Puljujärvi on nopean kehityksen iässä, joten miksi tuhlata aikaa istuttamalla häntä puremassa tuppia?
Puljujärven tämän kauden harvoja ilon hetkiä.
