Wilma Murto palkittiin Vuoden yleisurheilijana Suomen Urheiluliiton (SUL) gaalassa Helsingissä perjantaina. Titteli oli Salon Vilppaan seiväshyppääjälle toinen perättäinen.
Murrolle päättynyt kausi oli onnistunut, vaikka aivan kaikki hyppääjän toiveet eivät täyttyneet.
– Olen tyytyväinen siihen, että kauden viiden parhaan kilpailutuloksen keskiarvo nousi viime vuodesta 10 senttiä päälle 478:n. Mutta 480 ei ollut se luku, johon olisi ollut potentiaalia, Murto viittasi kauden parhaaseen tulokseensa, jonka hän ylitti kolmesti.
– Toisaalta tuo viiden parhaan tuloksen keskiarvo mahdollistaa sen, ettei tarvitse olla mikään maaginen superpäivä, että pärjää missä vaan, Murto totesi.
Päättyneellä kilpailukaudella Murto taivutti halliratojen Euroopan mestariksi Istanbulissa, voitti lajinsa EM-joukkuekilpailun ykkösliigassa Chorzówissa ja oli kolmas MM-kilpailuissa Budapestissä. Kausi toi Murrolle myös uran ensimmäisen voiton Timanttiliigan kilpailussa.
EM-kilpailut ovat kakkosprioriteetti
Murto on noussut kansainvälisen huipputason hyppääjäksi Jarno Koivusen valmennuksessa. Kaksikko on jo piirtänyt suuntaviivat tulevaan kilpailukauteen, jonka keskeiset kilpailut ovat halliratojen MM-kilpailut Glasgow´ssa maaliskuussa, EM-kilpailut Roomassa kesäkuussa ja olympiakisat Pariisissa elokuussa.
– Sehän on tavallaan hyvä asia, että on kahdet arvokisat ennen olympialaisia, mutta totta kai se vaikuttaa kesän painotuksiin ja suunnitelmiin, Murto sanoo.
– Se tarkoittaa, että olympialaisten suhteen ei tehdä kompromissejä. EM-kilpailut otetaan vakavasti, mutta ne ovat kuitenkin selvästi kakkosprioriteetti ja palvelevat olympiakisoja.
Ylävartaloon lisää lajivoimaa
Murron mukaan viime vuosien toimivaa harjoittelukonseptia ei alkaneelle harjoituskaudelle isommin muuteta.
– Pidettiin Jarnon kanssa torstaina kausipalaveri, jossa käytiin läpi, mitä tehtiin ja mitä voisi jatkossa tehdä vielä paremmin. Sillä, mitä on tehty, jatketaan 95-prosenttisesti, mutta aina mietitään myös vähän uusia kikkoja, Murto sanoo.
– Harjoittelussa aika iso fokus on yläkropan lajivoiman lisäämisessä, samalla kun olemassa olevat vahvuudet ylläpidetään. Ajatuksena siinä on päästä hyvin seipään kyytiin ja käyttää seipään energiaa nykyistä tehokkaammin, Murto sanoo.
Murrolla on käytössä kaksi erilaista seivässettiä, 475- ja 460-senttiset, joiden hyötyjen ja haittojen vertailu suhteessa omaan tekniikkaan ja sen kehitykseen on yksi asia, jota hän ja Koivunen seuraavat tarkasti.
– Molemmilla seipäillä voi pärjätä Pariisissa, Murto sanoo.
Hurske, Richardsson, Kosonen, Vanninen ja Partanen
Vuoden pikajuoksijana yleisurheilugaalassa palkittiin halliratojen 60 metrin aitajuoksun Euroopan mestari ja kesällä 100 metrin aitajuoksun SE:n ja MM-kilpailujen välieräpaikan juossut Reetta Hurske.
Vuoden kestävyysjuoksijan tittelin vei 10000 metrin SE:n rikkonut Camilla Richardsson, jonka onnistunut kilpailukausi huipentui arvokisafinaaleissa halliratojen EM-kilpailuissa 3000 metrillä ja kesällä MM-kilpailuissa 10000 metrillä.
Vuoden heittäjän palkinnon sai moukarinheiton alle 23-vuotiaiden Euroopan mestari ja Budapestin MM-kilpailuissa viidenneksi sijoittunut Silja Kosonen. Vuoden moniottelija oli alle 23-vuotiaiden seitsenottelun Euroopan mestari ja MM-kilpailuissa yhdeksänneksi sijoittunut Saga Vanninen.
Vuoden kävelijänä palkittiin loistokautensa 20 kilometrin kuudennella sijalla Budapestin MM-kilpailuissa huipentanut Veli-Matti ”Aku” Partanen.
Kotaja Vuoden ratakelaaja
Parayleisurheilijoista Vuoden ratakelaajana palkittiin 100 metrin maailmanmestaruuden luokassa 54 Pariisin MM-kilpailuissa voittanut Amanda Kotaja, joka kelasi kesän mittaan myös 200 metrin Euroopan ennätyksen.
Kotaja kelasi menestykset hollantilaisen Arno Mulin valmennuksessa. Kotajan fysiikkavalmennuksesta vastasi Jussi-Pekka Kurtti.
Vuoden hyppääjä-pikajuoksijana palkittiin Iida Lounela, joka oli Pariisin MM-kilpailuissa pituushypyn neljäs luokassa 12 ja saavutti maapaikan paralympiakisoihin. Vuoden heittäjä -tittelin vei MM-kilpailuissa pronssille työntänyt Teijo Kööpikkä.
Helsinki:
Suomen Urheiluliiton Yleisurheilugaalassa Helsingissä palkitut Vuoden 2023 parhaat urheilijat ja seurakisojen voittajaseurat:
Vuoden yleisurheilija: Wilma Murto (valmentaja Jarno Koivunen).
Vuoden pikajuoksija: Reetta Hurske (Marjukka Suihko).
Vuoden kestävyysjuoksija: Camilla Richardsson (Jukka Keskisalo).
Vuoden hyppääjä: Wilma Murto (Jarno Koivunen).
Vuoden heittäjä: Silja Kosonen (Jani Pihkanen).
Vuoden moniottelija: Saga Vanninen (Jesse Jokinen).
Vuoden kävelijä: Veli-Matti ”Aku” Partanen (Valentin Kononen).
Parayleisurheilu
Vuoden ratakelaaja: Amanda Kotaja (Arno Mulin ja Jussi-Pekka Kurtti).
Vuoden hyppääjä-pikajuoksija: Iida Lounela (Olli-Pekka Mykkänen).
Vuoden heittäjä: Teijo Kööpikkä (Hannu Kangas).
Seurapalkinnot
Kalevan Malja: Lahden Ahkera.
Seuraliigan voittajat:
Superliiga: Jyväskylän Kenttäurheilijat.
Ykkösliiga: Hämeenlinnan Tarmo.
Kakkosliiga: Kauhajoen Karhu.
Kolmosliiga: Kiuruveden Urheilijat.
Nuorisotoimintakilpailu:
Superliiga: Jyväskylän Kenttäurheilijat.
Ykkösliiga: Hämeenlinnan Tarmo.
Kakkosliiga: Kauhajoen Karhu.
Kolmosliiga: Kaarinan Ura.
Muut:
Vuoden TV-kisa: Paavo Nurmi Games.
Vuoden yleisurheilujournalisti: Tuomas Raja, Ylen kommentaattori.
