Olympialaiset 2018 – Esittelyssä alppihiihto

Nyt on vuorossa olympialaisten lajiesittelyssä alppihiihto. Alppihiihto on ollut talviolympialaisten ohjelmassa vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin kisoista lähtien, jossa kilpailtiin alppiyhdistetyssä. Vuoden 1948 Sankt Moritzin kisoissa syöksylasku ja pujottelu tulivat mukaan ohjelmaan omina lajeinaan ja ovat siitä lähtien myös pysyneet olympialaisten ohjelmassa. Etelä-Korean kisoihin tulee mukaan uusi laji, kun joukkuekilpailu lasketaan ensi kertaa olympialaisissa.

Alppihiihdon menestynein maa olympialaisissa on Itävalta, joka voittanut huimat 114 mitalia, joista 34 on kultaa, 39 hopeaa ja 41 pronssia. Suomi on saalistanut olympialaisten historiassa yhden hopeamitalin, jonka saavutti Tanja Poutiainen naisten suurpujottelussa Torinon 2006 kisoissa.

Embed from Getty Images

Tekniikkalajit

Pujottelu

Pujottelussa lasketaan porteilla merkattu rata mahdollisimman nopeasti alas. Kilpailussa lasketaan kaksi kierrosta, josta ensimmäinen kierros lasketaan numerojärjestyksessä ja toinen lasketaan käännetyssä järjestyksessä siten, että ensimmäisen kierroksen nopein laskija laskee viimeisenä.  Tiheään merkatun porttivälin johdosta vauhdit ovat maailmancupin lajeista kaikkein pienimmät. Porttien kepit ovat muista maailmancupin lajeista poiketen yksittäisiä.

Embed from Getty Images

 

Suurpujottelu

Suurpujottelu on pujottelun jälkeen toiseksi hitain maailmancupin alppilaji. Porttiväli on huomattavasti suurempi pujotteluun verrattuna. Suurpujottelussa lasketaan pujottelun tapaan kaksi kierrosta, josta ensimmäinen lasketaan numerojärjestyksessä ja toinen taas käännetyssä järjestyksessä samaan tapaan kuin pujottelussa.

Embed from Getty Images

 

Vauhtilajit

Supersuurpujottelu eli Super -G

Super-G tuli viimeisimpänä varsinaisena lajina alppihiihdon maailmancupin ohjelmaan. Se on suurpujottelun ja syöksylaskun välimuoto. Super -G:ssä lasketaan vain yksi lasku ja rata on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi suurpujottelussa. Suurpujottelussa lasketaan muiden lajien tavoin aikaa vastaan ja radan nopeimmin laskenut laskija voittaa kilpailun. Supersuurpujottelu on alppihiihdon lajeista toiseksi nopein ja vauhdikkain heti syöksylaskun jälkeen.

Embed from Getty Images

 

Syöksylasku

Syöksylasku on alppihiihdon vanhimpia ja perinteisimpiä lajeja. Syöksylasku on laskettu olympialaisissa vuoden 1948 kisoista lähtien. Syöksylaskun porttiväli on maailmancupin lajeista pisin ja nopeudet suurimmat. Useimmiten rata myötäilee rinteen muotoa, joten se on melko suora. Suuren nopeuden takia syöksylasku lasketaan pitkissä rinteissä. Supersuurpujottelun tavoin syöksylaskussa lasketaan vain yksi kierros ja nopeimmin radan laskenut laskija on voittaja.

Embed from Getty Images

 

Alppihiihdossa on monia välineitä.

–  Sukset ja sauvat

–  Monot

–  Kypärä ja lasit

–  Polvisuojat (polvisyndit) pujotteluun

–  Selkäpanssari (tavallinen ja puikka)

–  Kovetetut kisahanskat

–   Leukasuoja pujottelukypärässä

–   Rystyssuojat pujottelusauvoissa

 

Tässä oli alppihiihto ja sen lajit lyhyesti esiteltynä. Suomella on tällä hetkellä alppihiihdossa lievä taantuma vaihe menossa eikä näissä olympialaisissa juuri mitalihaaveita ole. Parhaimmat mahdollisuudet pärjäämiseen on miesten suurpujottelussa Samu Torstilla ja vauhtipuolella Andreas Romarilla. Suomi on saamassa näillä näkymin kisoihin 3-4 mies ja 1-2 naislaskijaa, mutta joukkueen koko selviää lähempänä kisoja.

 
Lähteet: Wikipedia

Samankaltaiset kirjoitukset

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua kommentoidaksesi.