Verde-Amarelan kultajuhlat ja Roberto Baggion takatukka
”Voidaksemme ymmärtää nykyisyyden lisäksi myös tulevaisuuttamme, on meidän tunnettava historiamme läpikotaisin”. Kuka maailmanhistorian tunnettu hahmo on lausunut nämä unohtumattomat sanat? No. Siitä ei ole harmainta aavistustakaan, mutta yhteiskuntavastuunsa tiedostava Gee vie lukijansa jalkapallon MM-kisojen historiaan. Geen tarjoama matka ei tule etenemään kronologisesti, mutta MM-historiikin punainen lanka on matkan aikana löydettävissä.
Vuoden 1994 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Pohjois-Amerikan mantereella Yhdysvalloissa. Kyseinen MM-lopputurnaus oli yleisön osalta historian suurilukuisin. Ensimmäistä kertaa MM-kisojen historiassa voitosta irtosi kahden pisteen sijasta peräti kolme bongoa. Ajanpeluuta ja pelin passivoitumista ehkäistiin säännöllä, jonka mukaan maalivahdit eivät enää saaneet pelata käsin oman joukkueen kenttäpelaajien syöttöjä. Myös passiivisen paitsiosäännön soveltamista kokeiltiin ensimmäistä kertaa MM-tasolla.
Järjestäjän näkökulmasta hyvin onnistuneita ja kaikkien aikojen MM-skaboja harmaannuttivat Diego Maradonan dopingtapauksen lisäksi kolumbialaisen Andrés Escobarin ampumatapaus. Turnauksen valopilkkuja olivat muun muassa Karpaattien Maradonana tunnettu, Romanian ilmiömäinen hyökkääjä Gheorge Hagi, viisi maalia Kamerunin uuniin viimeistellyt venäläishyökkääjä Oleg Salenko, turnauksen maalikuninkuuden kuudella rysällä Salenkon kanssa jakanut Bulgarian Hristo Stoitśkov, ysäritakatukkamuotiaan esitellyt italialainen piilokärki Roberto Baggio, brassihyökkääjä Bebeto, turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittu, pelaajaurallaan omien laskujensa mukaan tasan tuhat maalia niitannut brassi Romário sekä ruotsalainen huippukassari Thomas Ravelli.
Thomas Ravellin ketteryys, huippuunsa hiottu jalkatyö ja sorminäppäryys johdattivat Ruotsin aina MM-pronssiotteluun asti. Pronssipelissä Ruotsi jyräsi Bulgarian maalein 4-0. Ruotsi iski maalinsa pronssiottelun ensimmäisen 45 minuuttisen aikana. Maaleista vastasivat Tomas Brolin, Håkan Mild, muuan Henrik ”Henkke” Larsson sekä Kennet Andersson.
Turnauksen loppuottelu tanssittiin Brasilian ja Italian kesken Rose Bowl -stadionilla Los Angelesissa. Ysikymppisen ja jatkoajan aikana maalinteossa ei onnistuttu. Maailmanmestaruus ratkottiin lopulta rangaistuspotkukilpailussa. Brasseilta yksitoistametrisellä kävi neljä laukojaa, joista Romário, Branco ja Dunga iskivät uunit. Italian joukkueesta pisteellä kävi viisi miestä. Neljäntenä laukojana epäonnistuneen Daniele Massaron jälkeen ratkaisun avaimet iskettiin Roberto Baggion pelishortsien takataskuun.
Ratkaisevan rankkarin suomenkielinen selostus kuului suurin piirtein näin: Pele on noussut seisomaan. Hän tuulettaa. Kun ratkaisu jää tälle miehelle. Lähteekö tukka, lähteekö poninhäntä vai eikö lähde. Roberto Baggio on ollut joukkueen sankari tähän asti. Nyt hänellä on tilaisuus pysyä vielä sankarina, pitää Italia pelissä. Mitä tekee Taffarel, Taffarel, aavistaa, Brasilia voittaa vuoden 1994 maailmanmestaruuden! Todellisuudessa Baggio iski pallon taivaantuuliin.
Poninhäntä ei lähtenyt. Mestaruus oli Brasilian neljäs.
