Suomi on kautta historian ollut yksi maastohiihdon merkkimaista – talviolympialaisten mitalit taustalla todistavat, miten pitkään Suomi on ollut mukana mitalitaistossa. Maastohiihto on kuulunut olympiaohjelmaan vuodesta 1924 alkaen, ja Suomi on osallistunut lajiin kaikissa talviolympialaisissa sen alkuajoista lähtien. Kokonaisuutena maastohiihdosta Suomi on kerännyt olympialaisissa yhteensä 19 kultaa, 22 hopeaa ja 32 pronssia, eli yhteensä 73 mitalia. Tämä tekee Suomesta pitkän linjan menestyjän ennen kaikkea hiihtolajien saralla – etenkin ennen 1970-lukua ja vielä 1990-luvulle asti oli suomalaisilla usein paalupaikka.
1970-80-90-luvuilla Suomi ylsi vielä mitalikantaan kilpailijoita vastaan, ja maastohiihdon tähtinimiä oli useita: Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Marja-Liisa Kirvesniemi ovat kirjanneet useita EM- ja olympiamitaleita.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti. Vuoden 2022 Pekingin olympialaisissa Suomi onnistui vielä nappaamaan muutamia mitaleja: Iivo Niskanen voitti olympiakultaa miesten 15 km perinteisellä hiihtotavalla sekä joukkue-sprintissä hopeaa. Myös naiset pääsivät palkintopallille: Kerttu Niskanen otti pronssia 30 km kisassa.
Nämä saavutukset olivat viimeiset todelliset merkit suomalaisesta hiihtovoimasta, mutta ne sattuivat jo neljän vuoden takaa. Nykyvuoden olympialaisissa 2026 Milano-Cortinassa Suomi ei ole saanut yhtään mitalia maastohiihdosta. Norja, Ruotsi ja jopa Yhdysvallat ovat vieneet kärkisijat, mutta suomalaiset eivät ole päässeet palkintokorokkeelle perinteisessä hiihtolajissa. Päivän kilpailussa Johannes Klaebo voitti miesten 10 kilometrin kisan ja jatkaa dominointiaan lajissa.
Suomalaisen hiihtojoukkueen antama kuva on siten ristiriitainen: pitkä historia, mutta nykyinen tulos on pettymys ja jopa romahdus odotettuun tasoon nähden. Osasyynä on se, että suomalaisten suuret tähdet eivät ole onnistuneet nousemaan maailman kärkeen ja että mitalisuorituksia ei ole tullut. Historiallinen 50 vuoden aikajakso, jolloin Suomi pystyi vähintään haastamaan Norjaa tai Ruotsia, näyttää nyt katkeavan. Vaikka aiemmin suomalaiset saattoivat vakiinnuttaa paikkansa palkintopalleilla, nykyään he jäävät kauas kärjestä.
Koska maastohiihto on Suomelle ollut olympiamenestyksen kulmakivi, nykyinen tyhjä mitalisaalis sekä yksittäiset sijoitukset sijojen 4–20 välillä ovat kova tulosromahdus. Nykytilanne herättää kysymyksiä siitä, ovatko valmennusjärjestelmät ja huippuhiihtoon panostaminen jääneet jälkeen kilpailijamaista ja mitä se kertoo suomalaisen hiihtourheilun nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
