Ilona Mononen pudotti naisten 3000 metrin esteiden Suomen ennätyksen lukemiin 9.15,18 Tukholmassa Timanttiliigan kilpailussa. Se toi kovatasoisessa juoksussa kuudennen sijan. Edellinen SE oli Monosen Turussa keskiviikkona juoksema 9.18,50.
– Vauhdillisesti se oli tosi tasavauhtinen kisa. Luulen, että kaikki minun tonnit olivat 3.05, Mononen kertaili.
Tukholman kilpailun voitti Tunisian Marwa Bouzayani huippuajalla 8.59,28. Bouzayani karkasi omille teilleen heti kisan alussa ja vei voiton soolojuoksuna. Mononen juoksi läpi kisan Bouzayanin takana pääjoukon mukana.
– Pari ekaa kierrosta siinä oli aika sotku. Juoksijat kimpoilivat sinne sun tänne. Jossain kohtaa joku kaatui ihan minun edessäni, mutta sain sen just väistettyä, Mononen kertoi.
– Esteiden lukeminen oli minulla nyt tosi paljon parempaa kuin Turussa ja vesiesteiden ylitykset siistimpiä. Sain hyvin otettua oman linjan ja enkä oikeasti paljon kelloa katsellut. Siinä ryhmässä oli niin hyvä tulla.
Juoksun loppu on psyykkistä taistelua
Monosen mukaan juoksu kulki läpi matkan hyvin. Suuria vaikeuksia ei ollut, vaikka rivakka matkavauhti alkoi kilpailun aikana tuntua.
– Alkuvauhti tuntui hyvältä ja kontrolloidulta. Sitten se alkoi selkeästi painaa, mutta en silti katkennut. Ajattelin, että pitää vaan koittaa roikkua muiden mukana. Siinä oli ennalta tuttuja naisia. Ajattelin, että tänään kuulun tänne kärkipäähän, Mononen sanoi.
Kisan loppu oli Monosen mukaan henkistä taistoa, kuten aina estejuoksussa.
– Viimeiset 800 metriä on 3000 metrin estejuoksussa aina vaikeaa. Se on oikeastaan siinä kohtaa psyykkistä taistelua. Vaikka silti tuntuu, että haluaisi, ei nyt luovuttaa, mutta päästää irti, täytyy pitää pää kylmänä ja uskotella itselleen, että kyllä sitä poweria vielä löytyy.
Suomalaisten kannustus siivitti
Mononen jakoi auliisti kiitosta Tukholman stadionilla saamastaan kannustuksesta.
– Tunnelma oli tosi hyvä ja täytyy sanoa, että ei vesiesteen kaarteessa, mutta siinä toisessa kaarteessa, oli iso porukka suomalaisia, jotka joka kierroksella huusivat, että Ilona, Ilona. Kuulin sen joka kerta. Täytyy antaa heille isot kiitokset, Mononen sanoi.
– Stadionilla oli myös muita tuttuja ja perheystäviä. Valmentaja Mikkokin (Rajaniemi) tuli paikalle. Vaikka oli isot kisat, oli silti kotoinen tunnelma. Nautiskelin siitä.
