Nyt ollaan päästy Geemedian suuressa SM-liigan kausiennakossa kolmanteen ja viimeiseen osaan. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi ne joukkueet, joiden arvioimme sijoittuvan runkosarjassa sijoille 11-15. Toisessa osassa käytiin läpi SM-liigan keskikastia eli sijoista 7-10 kamppailevat joukkueet. Nyt tässä kausiennakon päätösosassa käydään läpi runkosarjan terävin kärki eli suoraan pudotuspelipaikkaan yltävät joukkueet ja samalla paljastuu kenet olemme veikanneet runkosarjan voittajaksi.
Geemedian SM-liigaennakko kaudelle 2019-2020
Sija 6. Lahden Pelicans
Pelicansin viime kausi oli runkosarjan osalta huikea ja joukkue oli lopulta sarjataulukossa sijalla kolme. Pudotuspeleissä matka tyssäsi heti puolivälierissä, kun HIFK oli parempi voitoin 4-2, mutta kokonaisuudessaan kausi oli menestys ja osoitti sen, että seurajohdolta oli oikea ratkaisu palkata Ville Nieminen joukkueen päävalmentajaksi.
Ville Nieminen aloittaa siis toisen kautensa lahtelaisjoukkueen peräsimessä. Huikean viime kauden jälkeen joukkueelta odotetaan menestystä ja vaikka Pelicans menettikin kauden jälkeen muutamia tärkeitä avainpelaajia on joukkue vaihtuinut loppujen lopuksi yllättävän vähän. Maalivahtiosasto meni joukkueella kokonaan uusiksi, koska niin Juho Olkinuora kuin Jakub Skarek suuntasivat alkavaksi kaudeksi muihin maisemiin. Onneksi seura sai hankittua loistavan paikkaajan, kun Tomi Karhunen allekirjoitti seuran kanssa vuoden mittaisen sopimuksen. Lokakuussa 30-vuotta täyttävä Karhunen on todistanut vuosien saatossa olevansa SM-liigan ehdotonta eliittiiä, josta osoituksena kolme Suomen mestaruutta Kärppien ja Tapparan riveissä. Kakkosmaalivahtina kauden aloittaa Pohjois-Amerikasta Lahteen siirtynyt Atte Tolvanen, joka pelasi viime kaudella mun muassa kuusi ottelua AHL:ssä.
Puolustuksesta Pelicans menetti muutamia todella tärkeitä avainpelaajia, joista isoin menetys oli huikean viime kauden pelanneen Oliwer Kasken siirtyminen NHL:ään. Kaski oli koko viime kauden huikeassa vireessä ja oli joukkueen johtavia kiekollisia pelaajia myös hyökkääjät huomioiden. Mies teki runkosarjassa huikeat 51 tehopistettä, joten Kasken jättämää aukkoa on todella vaikea paikata. Toinen iso menetys oli Mikko Kousan siirtyminen HIFK:n riveihin. Kousa oli kahdella edellisellä kaudella joukkueen johtavia pakkeja ja mies pelasi puolustuspelin lisäksi todella hyvää kiekollista peliä, josta osoituksena 34 tehopistettä viime kauden runkosarjassa. Lisäksi puolustuksesta lähtivät myös Miro Keskitalo, Henrik Nilsson sekä Jordan Rowley.
Puolustusta Pelicans on paikannut hyvillä täsmähankinnoilla, josta ehkä nimekkäimpänä Topi Jaakolan saapuminen joukkueeseen. Jaakola oli viime kauden sivussa loukkaantumisen takia, mutta terveenä ollessaan mies on todella hyvä yleispuolustaja, joka pystyy tarvittaessa tukemaan myös hyökkäyksiä. Kiekolliseen roolin seura hankki parikymppisen Matteo Pietroniron. Nuorukainen on tehnyt hyviä tehoja juniorisarjoissa, mutta mielenkiintoista on nähdä, miten ensimmäinen kausi ammattilaisena Euroopassa sujuu. Puhtaasti puolustavana puolustajana seura hankki valkovenäläisen Pavel Vorobein. Kahdella edellisellä kaudella hän on pelannut lähes 80 ottelua KHL:ssä ja mies tuo Pelicansin alakertaan kaivattua fyysisyyttä, jota ei puolustuksessa ole ikinä liikaa. Mieheltä löytyy snadisti myös käsiä, josta osoituksena toissa kaudella KHL:ssä tehdyt 12 tehopistettä.
Hyökkäyksestä seura menetti muutamia tärkeitä avainpelaajia kuten Jesse Saarisen ja Hynek Zohornan. Kaksikon lähteminen kirpaisee sikälikin pahasti, koska he tekivät viime kaudella joukkueelle yhteensä 88 tehopistettä runkosarjassa. Myös Miska Siikosen siirtyminen JYP:iin oli jonkinsortin menetys, koska hän ollut viime vuosina tasainen noin vajaan 15 maalin mies. Hyökkäyksestä lähtivät myös Niko Kivelä ja Mikko Laine, mutta nämä pelaajat Pelicans pystyy suhteellisen helposti paikkaamaan omilla viime kauden pelaajillaan.
Hyökkäystä Pelicans on vahvistanut kevään ja kesän aika täsmähankinnoilla, mutta mitään tähtipelaajia seura ei ole saanut hankittua. Niinpä oli todella hyvä, että seura sai hankittua viime kauden lopulla Juhamatti Aaltosen, joka tulee tällä kaudella olemaan todella isossa roolissa ja mieheltä odotetaan erityisesti tehoja hyökkäyspäässä. Aaltonen oli jo viime kauden lopussa kovassa iskussa tehden 11 runkosarja ottelussa peräti tehot 9+4.
Uusina hyökkääjinä joukkueeseen liittyivät Janos Hari, Frank Gymer, Otto Nieminen, Miro-Pekka Saarelainen sekä Jonatan Tanus. Varsinkin Gymer ja Nieminen ovat mielenkiintoisia tapauksia, sillä molemmat hyökkääjät pelasivat viime vuonna läpimurtokautensa SM-liigassa. Varsinkin Nieminen on suurelle yleisölle vielä varsin tuntematon pelaaja, mutta hän teki viime kaudella kuitenkin 12 maalia runkosarjassa, joten tältä kaudelta voi odottaa jopa yli 15 maalia ja hyvin lähelle 30 tehopisteen kautta. Lisäksi SaiPasta Lahteen siirtynyt Jonatan Tanus voi hyvinkin olla noin 30 pisteen pelaaja. Mikäli vain roolia ja peliaikaa on luvassa, niin tehoja on kyllä mieheltä odotettavissa. Toissa kaudella hän teki SaiPan paidassa peräti 33 tehopistettä, joten jos Tanus saa pelata ylivoimalla sekä pääsee pelaamaan säännöllisesti kärkiketjuissa, niin tämä kausi tulee varmasti olemaan menestys ja myös nykyinen piste-ennätys voi olla vaarassa mennä uusiksi.
Harjoituskausi oli Pelicansille tulosten valossa hankala vaikka joukkue aloitti hyvin voittamalla Raumalla pelatun legendaarisen Pitsiturnauksen. Tämän jälkeen joukkueen otteet ovat kääntyneet laskuun eikä pelaamisen jänne ole kestänyt kovin monessa ottelussa täyttä 60 minuuttia. Yhdeksästä täysimittaisesta ottelusta joukkue on voittanut vain kaksi ja hävinnyt peräti seitsemän. Kuvaavaa on ollut se, että SM-liigaa edeltäneissä CHL-otteluissa Pelicans on menettänyt monesti kahden tai kolmen maalin johtonsa ja hävinnyt lopulta kamppailun. Esimerkiksi Trineciä vastaan joukkue johti kamppailua jo kolmella maalilla, mutta joutui lopulta taipumaan 5-3 tappioon. Leimallista joukkueen tekemisessä on ollut, että päätöserät ovat olleet järjestään luokattomia ja esimerkiksi kolmessa edellisessä kamppailussa Pelicans on hävinnyt kolmannet erät maalierolla 2-9, joten tuohon osalueeseen on kiinnittettävä paljon huomiota, kun kausi tällä viikolla alkaa. Onneksi lahtelaisilla on kokoonpanon osalta käytännössä joka osa-alua kunnossa, joten sen suhteen ei ole juurikaan huolta kauteen lähdettäessä, joten sijoittuminen kuuden joukkoon on hyvin todennäköistä. Realistisesti joukkue taistelee runkosarjassa sijoista 5-8.
Sija 5. Rauman Lukko
SM-liigan perinteisiin joukkueisiin lukeutuva Rauman Lukko ei ole kolmen edellisen kauden aikana yltänyt suoraan pudotuspelipaikkaan ja se on isolla budjetilla operoivalle seuralle ollut ehdottomasti pettymys. Toki viime kausi oli joukkueelta ihan hyvä, sillä Lukko oli runkosarjassa seitsemäs ja jäi suorasta pudotuspelipaikasta vain kaksi pistettä. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella se pudotti JYP:n jatkosta voitoin 2-1, mutta puolivälierissä Tappara oli selvästi parempi ja pudotti raumalaiset jatkosta puhtaasti voitoin 4-0.
Pekka Virta aloittaa kolmannen kautensa Lukon päävalmentajana, joten valmennus on hyvissä kantimissa myös alkavalla kaudella. Valmennusta on täydennetty Jarkko Kauvosaarella, joka nousee liigaryhmään Lukon junioripuolelta. Joukkueen pelaajisto on vaihtunut tälle kaudella suhteellisen paljon, mutta joukkue ei ole ainakaan ensi silmäyksellä juurikaan heikentynyt viime kaudesta. Puolustuksessa tapahtui joukkueen isoimmat muutokset, sillä pakisto meni lähes kokonaan uusiksi alkavalle kaudelle, joten puolustuspeli voikin olla vielä hakusessa runkosarjan ensimmäisillä kierroksilla.
Puolustuksesta lähti muun muassa joukkueen monivuotinen luottopuolustaja Rony Ahonen, jonka lisäksi viime kaudella hyvin esiintynyt tshekkipuolustaja Jakub Krejcik siirtyi alkavaksi kaudeksi Oulun Kärppiin. Nuorisokaartista lähtivät Ville Heinola ja Tarmo Reunanen, jotka molemmat lähtivät hakemaan paikkaa NHL:stä, mutta voi hyvinkin olla, että Reunanen saapuu vielä Lukon vahvuuteen mikäli paikka NHL.ssä ei aukene. Pakistosta lähtivät myös Mark Auk ja Simo-Pekka Riikola ja lisäksi kokenut Janne Niskala lopetti pelaajauransa viime kauteen, joten vaihtuvuus on ollut melkoista.
Lukko ei ole jäänyt puolustuksen menetyksiä surkuttelemaan vaan seura saanut hankittua hyviä paikkaajia alkavalle kaudella. Yksi mielenkiintoisimmista nimistä on ruotsalaispuolustaja Robin Press, joka tuo puolustukseen kokoa ja fyysisyyttä, jonka lisäksi mieheltä löytyy myös kiekollista taitoa, joten hänelle on varmasti luvassa roolia myös ylivoimalla. Viime kauden Press pelasi Färjestadin riveissä, mutta isomman roolin johdosta mies suuntasi täksi kaudeksi Raumalle. Lukko hankki puolustukseen myös kaksi tshekkipelaajaa, kun Lukas Klok ja David Nemecek saapuivat Raumalle. Nemecek on kaksikosta kookkaampi ja mies tuokin puolustukseen kokoa ja näköä. Klok puolestaan on erittäin hyvä yleispuolustaja, joka on tasapainoinen pelaaja niin puolustus kuin hyökkäyspäässä. Lisäksi puolustukseen saapui marraskuun alkuun ulottuvalla pätkäsopimuksella pelaava Olli Vainio, joka on varmasti hyvä lisä joukkueeseen ja tuo puolustukseen kaivattua leveyttä.
Lukko menetti myös hyökkäyksestä tärkeitä pelaajia, mutta kokonaisuudessa hyökkäys pysyi paremmin koossa kuin puolustus. Hyökkäyksen pahin menetys oli Janne Keräsen siirtyminen takaisin KalPaan. Keränen oli kahdella viime kaudella Lukon tärkeimpiä maalintekijöitä ja mies teki raumalaisille yhteensä 36 runkosarjamaalia. Toinen iso menetys oli Arttu Ilomäen siirtyminen Ruotsiin. Ilomäki oli Keräsen ohella yksi Lukon tärkeimpiä kärkiketjun pelaajia ja mies teki viime kaudella runkosarjassa 45 tehopistettä, joten Lukko olisi varmasti pitänyt Ilomäen mielellään joukkueessa. Tehojen puolesta menetys oli myös Brandon DeFazion siirtyminen KHL:ään. Kanadalainen teki viime kaudella 40 tehopistettä, joista lähes puolet oli maaleja. Pienemmän roolin pelaajista Lukko menetti Jere Fribergin, Antti Saarelan ja Aaro Vidgrenin, mutta nämä pelaajat ovat kyllä korvattavissa tämän kauden joukkueessa.
Vaikka Lukko menetti hyökkäyksestä paljon tehoja sai joukkue hankittua niitä myös takaisin. Isoin palanen oli Eero Elon palaaminen kasvattajaseuraan seitsemän vuoden tauon jälkeen. Neljä viime kautta mies kiekkoili ulkomailla tehden siellä myös hyvin tulosta. Viime kaudella Elo teki Sveitsin liigassa Langnaun riveissä 17 maalia, joten mieheltä voidaan odottaa yli 20 maalin kautta myös Liigassa varsinkin, kun ottelumäärät ovat Suomessa isommat. Laatua hyökkäykseen tuovat myös ruotsalaiskaksoset Pathrik ja Ponthus Westerholm. Veljeksistä Pathrik on tehnyt viime vuosina enemmän pisteitä SHL:ssä, mutta molemmat veljekset omaavat hyvät hyökkäyspään taidot, joten kaksikolle kaavaillaan isoa ruutua Lukon kärkiketjuissa. Lisäksi kaksikko tuo joukkueeseen voittamisen kulttuuria, jota he pääsivät kehittämään Frölundassa pelatessaan.
Lukko hankki hyökkäykseen myös Jonne Tammelan, joka saapui Raumalle kolmen Pohjois-Amerikassa vietetyn kauden jälkeen. Tammela pelasi jo 17-vuotiaana KalPan liiga-joukkueessa ja nyt hän yrittääkin tosissaan murtautua SM-liigan terävimpään kärkeen. Mieheltä löytyy taitoa hyökkäyspäähän ja hän voikin olla tällä kaudella potentiaalinen 30 tehopisteen pelaaja. Lisäksi Lukon hyökkäykseen tuo mielenkiintoa slovakialaispelaaja Kristian Pospisil. Mies tuli Lukkoon try out jaksolla, mutta onnistui vakuuttamaan seurajohdon taidoillaan ja niinpä mies sai sopimuksen Lukkoon. Viime kauden Pospisil oli sivussa loukkaantumisen takia, mutta miehessä on kyllä potentiaalia, joten hän voi olla tulevalla kaudella yksi Lukon yllättäjistä.
Harjoituskaudella Lukko esiintyi ailahdellen ja välillä joukkueet otteet olivat hyviä, mutta väliin mahtui myös huonoja otteluita. Mikäli pitsiturnausta ei lasketa niin Lukko pelasi harjoituskaudella kahdeksan täysimittaista ottelua, josta se voitti neljä ja hävisi neljä, Harjoituskausi ei aina joukkueesta kaikkea kerro, mutta ainakin ennakkoon näyttää siltä, että raumalaiset ovat tällä kaudella potentiaalinen top kuusi joukkue. Runkosarjan ensimmäiset kymmenen kierrosta antavat sitten jo vähän suuntaan mihin Lukon juna on mahdollisesti matkalla.
Sija 4. Tampereen Ilves
Ilves pelasi varsin hyvän viime kauden ja joukkue oli runkosarjassa lopulta komeasti kahdeksas. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella se pudotti jatkosta SaiPan voitoin 2-1. Puolivälierissä aina finaaleihin asti yltänyt Kärpät oli parempi voitoin 4-0, mutta ottelusarja oli huomattavasti tiukempi ja tasaisempi mitä lukemat antavat ymmärtää, sillä Ilves pystyi laittamaan Kärpät todella paljon ahtaammalle mitä ennakkoon odotettiin.
Päävalmentaja Karri Kivi aloittaa jo neljännen kautensa joukkueen peräsimessä ja Ilves onkin mennyt joka kausi askel askeleelta eteenpäin. Tällä kaudella Kivellä on käytössään sellainen pelaajaryhmä, että nyt voidaan odottaa menestystä ja pelkkä top 10 sijoitus ei enää Tampereella riitä vaan nyt haetaan suoraa pudotuspelipaikkaa eli sijoittumista kuuden parhaan joukkoon tai jopa kotietua. Pelaajapuolella on tapahtunut luonnollista vaihtuvuutta, mutta viime kauden runko on pysynyt yllättävän hyvin kasassa, joten ainakin paperilla joukkue on viime vuotta huomattavasti laadukkaampi ja erityisesti maalivahtipeli ja puolustus on kauteen lähdettäessä vahvempi, kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Ilveksen maalivahtipaletti meni viime kaudesta kokonaan uusiksi, koska sekä Riku Helenius että Antti Lehtonen vaihtoivat kauden jälkeen maisemaa. Seuran onneksi se sai pidettyä joukkueessa viime kauden lopulla tulleen tsekkivahti Lukas Dostalin, joka pelasi SM-liigassa häikäisevän loppukauden. Lisäksi maalivahtikaksikkoa täydentää viisi viime kautta ulkomailla pelannut Ville Kolppanen, joka tuo hyvää taisteluasetelmaa ykkösmaalivahdin paikasta. Jokatapauksessa Dostal-Kolppanen on SM-liigan ehdotonta eliittiä ja varmasti koko sarjan kolmen parhaan maalivahtiduon joukossa ellei ole sitten jopa paras. Tämä antaa pitkän runkosarjan aikana huikean edun, sillä jos toinen maalivahdeista tarvitsee huilia tai sattuu loukkaantumaan, löytyy reservistä todella huippuluokan tuuraaja tolppien väliin.
Puolustuksessa Ilves koki jonkinlaisia menetyksiä, mutta ei kuitenkaan mitään hirveän merkittäviä, jotka ei olisi paikattavissa tämän kauden joukkueessa. Ehkä merkittävin lähtijä oli Mark Flood, joka suuntasi tulevaksi kaudeksi Itävaltaan EBEL -liigaan. Puolustuksesta poistui myös Matt Generous, jonka lisäksi kokenut Juha Leimu laittoi viime kauden jälkeen luistimet lopullisesti naulaan ammattilaiskiekon osalta. Lisäksi Ilveksen sopimuspelaaja Olli Vainio suuntasi lyhyellä diilillä Lukkoon, joka kestää marraskuun alkupäiviin asti. Lähteneiden pelaajien nimilistaa kun katsoo niin Ilveksen pakisto on pysynyt yllättävän hyvin koossa ja lisäksi kun sitä on saatu viime kauden jälkeen vahvistettua, on puolustus mennyt taidon ja laadun puolesta jonkin verran eteenpäin verrattuna viime kauteen.
Puolustukseen seura on hankkinut määrän sijaan laatua ja sitä on myös tämän kauden joukkueeseen saatu. Fyysisyyttä ja kokoa pakistoon tuo viimeiset viisi kautta naapuriseura Tapparassa pelannut Aleksi Elorinne, jonka ehdottomat vahvuudet ovat oman alueen puolustuspelaamisessa. Lisäksi miehen ollessa jäällä ei juuri omassa päässä soi, joka on aina positiivinen viesti valmennuksella. Lisäksi kiekollista taitoa puolustukseen tuo koko uransa tähän asti SaiPassa pelannut Kalle Maalahti. Maalahti on suhteellisen hyvin liikkuva pelaaja, jonka vahvuudet ovat erityisesti hyökkäyspelaamisessa. Viime kaudella Maalahti teki uransa ennätyspisteet 4+22 ja muutenkin mies on ollut viime vuosina takuu varma noin 25-tehopisteen pelaaja runkosarjassa. Yksi kehitettävä osa-alue miehen pelissä on laukaus, joka on ollut koko uran ajan liian heppoinen, joka näkyy eittämättä myös maalimäärissä. Tulevasta kaudesta on lupa odottaa hyvää, sillä Maalahti oli harjoituskaudella yksi Ilveksen parhaista puolustajista.
Silti puolustuksen mielenkiintoisin hankinta on 18-vuotias Lassi Thomson, joka on koko suomalaisen jääkiekon yksi isoimmista lahjakkuuksista. Nuorukainen valittiin kesällä NHL:n varaustilaisuudessa ensimmäisellä kierroksella numerolla 19, joten hänelle voi odottaa ruusuista tulevaisuutta. Ilveksen onneksi nuorimies pelaa tulevan kauden kasvattajaseurassaan ja hänelle onkin tarjolla isoa ruutua joukkueen pakistossa. Thomson on hyvä puolustaja niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan, mutta eritoten hänen kiekollisilla taidoilla on varmasti käyttöä tulevan kauden joukkueessa. Viime kauden hän pelasi Kanadan juniorisarjassa WHL:ssä, jossa syntyi mukavat 41 pistettä 63 otteluun. Toki tuleva kausi vasta lopullisesti näyttää miten mies pystyy pelaamaan aikuisten sarjoissa, koska fyysisyys ja kovuus ovat aivan eri luokkaa kuin juniorisarjoissa
Hyökkäyksestä Ilves menetti monta pelaajaa, mutta ei hirveästi niin sanottuja tärkeitä pistemiehiä. Ainoa isomman luokan menetys oli Arttu Ruotsalaisen lähtö NHL:ään, josta mies lähti hakemaan pelipaikkaa Buffalon organisaatiosta. Toki voi hyvinkin olla, että mies palaa vielä tulevaksi kaudeksi takaisin Tampereelle. Ruotsalaisen paluu Ilvekseen olisi joukkueen kannalta iso juttu, sillä mies teki viime kaudella läpimurtonsa SM-liigassa takomalla runkosarjassa 21 maalia ja yli 40 tehopistettä, joten tuon tason pelimies parantaisi isolla kädellä joukkueen hyökkäystä. Muita lähtijöitä olivat sentterit Jerry Ahtola ja Juhani Tamminen. Laituri-osastolta Ilves menetti Mike Halmon, Juho Liuksialan, Eero Savilahden, Toni Henttosen sekä Julius Valtosen. Edellä mainituista laitahyökkääjistä kukaan ei ole korvaamaton, koska yksikään pelaaja ei pystynyt tekemään viime kaudella edes 20 tehopistettä, joten samantasoisia pelimiehiä löytyy joukkueesta jo ennestään tai vähintään yhtä hyviä paikkaajia, joilla on potentiaalia nostaa tasoaan kauden edetessä.
Hyökkäykseen Ilves on saanut hommattua kevään ja kesän aikana hyviä laatupelaajia, joten hyökkäys on selvästi leveämpi kuin viime vuonna tähän aikaan. HPK:sta joukkue sai hankittua keväällä mestaruutta juhlineen Robert Leinon, jolta odotetaan tulevalla kaudella paljon. Leino pelasi pisteiden valossa uransa parhaan kauden viime vuonna tehden runkosarjassa peräti 37 tehopistettä, jonka lisäksi mies oli hyvässä iskussa myös pudotuspeleissä. Leino tuo sentteriosastolle taitoa, joka ei näy pelkästään pisteiden valossa, sillä mies on erinomainen aloittaja. Leino oli viime kaudella HPK:n paras aloittaja prosenteissa mitattuna niistä pelaajista, jotka pelasivat joukkueessa säännöllisesti. Leinon aloitusprosentti oli viime kauden runkosarjassa peräti 58,6%, joka oli koko Liigan keskushyökkääjistä kolmanneksi paras, joten mies tuo kaivattua vahvistusta tuollekin osa-alueelle.
Joukkueeseen hankittiin HIFK:ssa viime kaudella pelannut Jasse Ikonen. Kokenut pelimies on luottopelaaja joukkueeseen kuin joukkueeseen, koska kokeneen Ikosen voi heittää jäälle tilanteessa kuin tilanteessa ja mikä tärkeintä, mies ei vuoda kentällä ollessaan puolustussuuntaan tippaakaan vaan on erittäin varma ja luotettava kahden suunnan hyökkääjä. Nuoriso-osastoa joukkue vahvisti Raumalta tulleella Antti Saarelalla, joka pelasi jo viime kaudella Lukon liigajoukkueessa. Oulusta puolestaan saapui Eetu Päkkilä, joka teki viime kaudella kovaa tulosta Kärppien A-junioreissa. Silti mielenkiintoisin pelaaja on Pohjois-Amerikan USHL:stä saapuva Matias Maccelli, joka omaa hurjan hyökkäyspään potentiaalin. Nuorukainen oli harjoituskaudella Ilveksen paras pistemies ja teki muun muassa Tapparaa vastaan neljä maalia. Yhteensä hän summasi viidessä harjoituspelissä tehot 4+3, joten häneltä voi odottaa lupaavia otteita myös runkosarjassa
Ilves pelasi tuloksellisesti erinomaisen harjoituskauden ja kuudesta pelistä joukkue voitti neljä ja hävisi vain kerran varsinaisella peliajalla. Päävalmentaja Karri Kivellä on ensimmäistä kertaa koossa sellainen joukkue, jolla pitää tulla myös menestystä ja ottaa se himoittu suora pudotuspelipaikka. Joukkueelle olisi myös tärkeää saada hyvä startti runkosarjaan, jotta itseluottamus ei liikaa horju heti ensimmäisen 10 kierroksen jälkeen. Joukkueen perusrunko erityisesti hyökkäyksen osalta on pelannut jo useita kausia yhdessä, joka helpottaa erityisesti ylivoimapeliä. Tuleva kausi sitten lopulta näyttää onko Ilves valmis ottamaan tulevan haasteen vastaan ja taistelemaan sarjan kärkipaikoista, johon seura on asetettu monien papereissa ennen tulevan kauden alkua.
Sija 3. HIFK
HIFK:n viime kausi oli runkosarjan osalta suhteellisen sekava ja myös valmentajaa jouduttiin vaihtamaan kesken kauden, kun Ari-Pekka Selin sai potkut ja tilalle tuli Jarno Pikkarainen, joka nosti joukkueen runkosarjassa lopulta hienosti kuudenneksi. Pudotuspeleissä joukkue pudotti Pelicansin ja laittoin välierissä Kärpät ahtaalle vaikka hävisi välieräsarjan voitoin 4-2.
HIFK:n joukkue on pysynyt varsin hyvin koossa vaikka luonnollista vaihtuvuutta onkin seurassa tapahtunut. Maalivahtipuolelta joukkue menetti Markus Ruusun, mutta tilalle seura sai hankittua SaiPassa loistavat kolme kautta pelanneen Frans Tuohimaan, joka parantaa maalivahtiduoa merkittävästi.
Puolustuksesta seura menetti joukkueen parhaan kiekollisen puolustajan Teemu Erosen, joka siirtyi KHL-seura Jokereihin. Eronen oli viime kaudella iso osa joukkueen kiekollista peliä ja teki runkosarjassa peräti 35 tehopistettä. Lisäksi pakistosta lähtivät Joe Finley, Ryan O´Connor ja Kyle Quincey. Toki tilalle on saatu muutama todella hyvä ja meritoitunut puolustaja, kun HIFK riveihin liittyivät Lukosta saapuva Rony Ahonen sekä Pelicansissa viime vuodet kiekkoillut Mikko Kousa. Ahonen on hyvä yleispuolustaja, jolta löytyy tarvittaessa myös osaamista hyökkäyspäässä. Kousa puolestaan on enemmän kiekollinen puolustaja, josta kertoo kahden viime kauden tehot, sillä mies teki Pelicansissa kummallakin kaudella yli 30 tehopistettä, joka on puolustajalle todella kova lukema.
Hyökkäyksestä seura menetti sitten huomattavasti enemmän laatua ja varsinkin muutamien avainpelaajien lähtö kirpaisee joukkuetta erityisesti. Isoin menetys oli ruotsalaishyökkääjä Erik Thorellin siirtyminen Sveitsiin. Thorell oli kahdella HIFK -kaudella joukkueen parhaimmistoa ellei jopa paras pelaaja ja teki kummallakin kaudella lähes 50 tehopistettä. Viime kaudella mies latoi peräti 24 maalia runkosarjassa, joten tuon tason pelimiestä on todella vaikea korvata. Lisäksi isona menetyksenä voi pitää Juhani Tyrväisen lähtöä SHL:ään, sillä mies pelasi viime vuonna erinomaisen kauden, josta palkintona hän pääsi pelaamaan kevään MM-kisoihin. Lisäksi joukkueen monivuotinen luottohyökkääjä Joonas Rask siirtyi niin ikään SHL:ään ja kesken kauden tullut Sakari Salminen siirtyi tulevaksi kaudeksi Raskin seurakaveriksi Örebron riveihin. Myös kokenut Tommi Santala jätti joukkueen, jonka lisäksi pienemmässä roolissa olleet Jasse Ikonen, Ilmari Pitkänen sekä Henrik Koivisto vaihtoivat kauden jälkeen maisemaa.
Hankintapuolella HIFK on keskittynyt fiksusti määrän sijaan laatuun ja se onkin saanut hankittua hyviä pelaajia tulevan kauden ryhmään. Mestaruuden voittaneesta HPK:sta saapuivat Teemu Turunen ja Otto Paajanen. Kaksikosta erityisesti Turuselta odotetaan isoa roolia pisteiden teossa ja miehelle povataan paikkaa ykkösketjun laidalla. Iso vahvistus on myös Pelicansista saapuva Jesse Saarinen, jolle povataan pelintekijän paikkaa, sillä mies keräsi viime kaudella peräti 35 syöttöpistettä ja teki siihen päälle myös 14 maalia. Puolustavan hyökkääjän roolin HIFK hankki Jere Sallisen, joka on pelannut edellisen kerran SM-liigassa kaudella 2013-2014. Sallinen tulee olemaan iso-osa joukkuetta niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
Mielenkiintoinen hankinta on myös ruotsalaishyökkääjä Sebastian Dyk, joka teki viime kaudella hurjaa tulosta Ruotsin Allsvenskanissa tehden 50 ottelussa 56 tehopistettä, josta peräti 28 oli maaleja. Dyk oli hyvässä vireessä jo valmistavissa peleissä tehden 8 matsissa tehot 3+5.
HIFK:lta odotetaan jälleen menestystä, mutta useana vuonna tulos on jäänyt todella laihaksi. Harjoituskauden ottelut joukkue aloitti varsin vaisusti, mutta viimeiset neljä ottelua joukkue kuitenkin voitti, joten HIFK pääsee hyvällä itseluottamuksella kauteen. Seuran minimitavoite runkosarjassa on oltava sijoittuminen neljän joukkoon eli saada näin kotietu pudotuspeleihin.
Sija 2. Tappara
Tappara on ollut vuodesta toiseen runkosarjan kärkisijoilla, mutta viime kaudella joukkueen pitkä finaaliputki meni poikki, kun joukkue hävisi välierissä HPK:lle. Ylsi joukkue kuitenkin mitaleille lyötyään HIFK:n pronssiottelussa, joten ei kausi ollut seuralta mikään pettymys.
Tappara jatkaa tulevalla kaudella totutusti Jukka Rautakorven alaisuudessa. Joukkue on pysynyt viime kaudesta yllättävän hyvin kasassa vaikka muutamia tärkeitä pelaajia onkin lähtenyt joukkueesta, mutta menetykset on saatu paikattua hyvillä täsmä hankinnoilla.
Maalivahtiosastolta lähti kokenut Niklas Bäckström ja tilalle saapui Michael Garteig. Puolustuksesta joukkue menetti muutaman tärkeän palasen, kun Aleksi Elorinne siirtyi naapuriseura Ilvekseen ja puolestaan Otso Rantakari siirtyi Davosiin. Lisäksi pakistosta lähtivät Elias Fälth ja Juha Rautanen, mutta näiden pelaajien lähtemiset eivät juuri kokonaisuuteen vaikuta. Puolustukseen ei hirveästi vahvistuksia hankittu, sillä ainoa oli HV71:ssä viime kaudella pelannut Alexander Ytterell, joka tuo pakistoon ensisijaisesti puolustuspään osaamista.
Hyökkäyksestä Tappara menetti laatua, kun joukkueen monivuotinen luottomies ja syöttökoneena tunnettu Jan-Mikael Järvinen siirtyi tulevaksi kaudeksi Saksaan. Lisäksi joukkueesta lähtivät Matti Järvinen, Antti Erkinjuntti sekä Tomas Zaborsky. Joona Luoto puolestaan siirtyi kauden jälkeen Pohjois-Amerikkaan.
Vaikka Tappara menetti hyökkäyksestä paljon laatua, pystyi seura hankimaan hyviä pelaajia myös tilalle. SaiPasta seura hankki loistavan viime kauden pelanneen Tyler Morleyn, Sportista Tapparaan siirtyi Olavi Vauhkonen. KHL:stä Tappara sai naarattua Kärpissä huikean kauden 2017-2018 pelanneen Charles Bertrandin, joka tulee suurella todennäköisyydellä tekemään kovia maalimääriä myös tällä kaudella. Mielenkiintoinen hankinta oli myös SHL:stä takaisin SM-liigaan saapuva Patrik Virta, josta povataan yhtä tulevan kauden parhaimmista pelaajista. Viime kausi oli Virralle vaikea, joten mies hakee nyt uutta nostetta uralleen. Tapparan harjoituskausi oli varsin keskinkertainen, mutta siitä ei joukkueen kohdalla voi tehdä isoja johtopäätöksiä. Tappara on kaudesta ja vuodesta toiseen laatu porukka, joten on hyvin todennäköistä, että joukkue on runkosarjassa vähintään top kolmessa.
Sija 1. Kärpät
Oulun Kärpät jäi viime kaudella hopealle, kun se taipui ratkaisevassa finaalissa HPK:lle jatkoajalla. Finaalitappio jätti joukkueeseen varmasti nälkää, joten tällä kaudella nähdää huippuunsa viritetty oululaisryhmä.
Joukkue on muuttunut yllättävän vähän, mutta laadultaan se on ylivertainen verrattun muihin kärkiseuroihin. Maalivahtiosastolta joukkue menetti molemmat maalivahdit, kun Jussi Rynnäs siirtyi Saksaan ja loistavan viime kauden pelannut Veini Vehviläinen lähti hakemaan paikkaa NHL:stä. Tilalle joukkue sai hankittua loistavan paikkaajan, kun se hankki slovakialaisen Patrik Rybarin, josta pitäisi olla joukkueelle luotettava ykkösmaalivahti.
Puolustuksesta lähti puolestaan muutamia kovan luokan pelaajia, kun loistavasti viime kaudella pelannut ja kiekollisesti ison askeleen eteenpäin mennyt Jani Hakanpää siirtyi NHL:ään. Myös Teemu Kivihalme lähti joukkueesta, jonka lisäksi kokenut Atte Ohtamaa lähti pätkäsopimuksella Sveitsiin. Uusina vahvistuksena puolustukseen tulivat Lukossa viime kaudella pelannut Jakub Krejcik sekä AHL:stä saapuva Ludwig Byström. Varsinkin Byströn tuo Kärppien pakistoon rutkasti kiekollista taitoa, joka auttaa joukkuetta erityisesti ylivoimalla.
Hyökkäyksestä Kärpät menetti luottosentterinsä Nicklas Lasun. Lisäksi loistavan kauden pelannut Ville Leskinen siirtyi Färjestadiin. Aleksi Heponiemi puolestaan lähti hakemaan pelipaikkaa NHL:stä, kuten myös Rasmus Kupari. Kesken viime kauden tullut Oskar Osala ei myöskään jatka joukkueessa.
Vaikka lähtijöitä olikin niin Kärpät on saanut hankittua tulevan kauden joukkueeseen todella kovia pelimiehiä tilalle. Esimerkiksi kokenut Janne Pesonen on todella kova vahvistus SM-liigaan. Lisäksi NHL:ssä viime kaudella pelannut Juho Lammikko on todella kova lisä jo ennestään vahvaan oululaisryhmään. Päälle, kun lisätään Jesse Puljujärven liittyminen joukkueeseen on Kärppien hyökkäysarsenaali käsittämättömän kova.
Kärpät on jälleen ylivoimainen suosikki voittamaan runkosarjan. Viime kaudella joukkue johti sarjaa käytännössä alusta lopuun, mutta pudotuspelit ovat sitten taas aivan oma lukunsa. Ainakin tässä vaiheessa joukkue on helppo laittaa vahvimmaksi voittajaksi runkosarjan osalta. Sitä tukee myös hyvin sujunut harjoituskausi, sillä joukkue voitti seitsemästä pelistä viisi ja hävisi vain yhden varsinaisella peliajalla.
Tsemppiä kaikille kauteen!