Tiedätte varmaan, että ympäri valtakuntaa, monessa niemessä, notkossa, saarelmassa ja kylässä näitä taatusti on. Tunnuksenomaista tälle hahmolle on jalkapallokentällä seisoskelu samaan aikaan, kun muut juoksevat, pelaavat, hikoilevat ja yrittävät tehdä maaleja. Kyseessä ei ole juuri ennen matsia kitaansa lihiksen vähintään kolmella nakilla ja kaikilla höysteillä ahtanut keski-iän jo ylittänyt ylipainoinen valmentaja- tai erotuomarihahmo. Näin ollen tässä vaiheessa tarinaa hahmolle löytyykin yllättäen pelillinen tarkoitus, ja töitäkin, hän koittaa estää maaliverkon jatkuvan heiluttamisen.
Monessa pitäjässä tämä hahmo tunnetaan lempinimellä Tsenga, Senga tai Zenga. Hän on joukkueensa tukipilari, puolustuksen viimeinen lenkki, liimanäppi, tai toisinaan aivan käsi. Joka tapauksessa hän on maalivahti. Hahmon lempinimi sen sijaan juontaa juurensa italialaiseen maalivahtilegendaan, Walter Zengaan.
Walter Zengan pelaajauran tarina huipentui MM-tasolla Italian vuoden 1990 kotikisoihin. Neljä vuotta aikaisemmin Meksikon MM-kisoissa Zenga oli joukkueensa kakkosmaalivahtina. Kotiskaboissa Zenga johdatti Italian aina MM-pronssille asti. Pronssipelissä kaatui Gary Linekerin, Paul Gascoignen ja Peter Shiltonin tähdittämä Englanti. Välierä Argentiinaa vastaan huipentui rangaistuspotkukilpailuun, jossa Sergio Goycochea, Diego Maradona ja kumppanit olivat lopulta Zengan Italiaa notkeampia. Alunperin kisoihin Argentiinan kakkostorjujaksi lähtenyt Goycochea nappasi Roberto Donadonin ja Aldo Serenan pilkut kiinni. Myöskään Roberto Baggion rankkarin torjuminen ei ollut kaukana. Zengalle ei rankkariskabassa koppeja kirjattu.
Pelaajaurallaan Zengan suurimmat saavutukset olivat MM-pronssin lisäksi UEFA-cupin voitto kahteen otteeseen. Italian maajoukkuepaidassa Zenga esiintyi 58 kertaa.
Vaikka Walter Zengalle ei Italian MM-kisojen välierän rangaistuspotkukilpailussa koppeja irronnut, muistetaan Zenga ennen kaikkea niin yhtenä Italian MM-kisojen, kuin 1980- ja 1990-lukujen taitteen parhaista maalivahdeista.