Antti Heinonen, Seppo Paavola ja Markku Pullinen tutustuivat toisiinsa Pesäpalloliiton toiminnassa 1970-luvun alussa. Alkoi elinikäinen ystävyys, jota osaltaan ohjasi yhteinen intohimo kansallispeliämme kohtaan. Tulevina vuosikymmeninä pesäpallo nousi koko suomalaisen urheilun lipunkantajaksi ja edelläkävijäksi kovalla työllä, johon kolmikko painoi vahvan kädenjälkensä. Pesäpallon juhlavuoden kunniaksi omakohtaiset kokemukset on nyt koottu Kolmen konkarin kopittelua -kirjaksi.
Jokaisella kolmella kopittelijalla on oma taustansa ja omat vahvimmat osaamisalueensa. Eri näkökulmat kietoutuvat kirjassa mukaansatempaavaksi kokonaisuudeksi, joka uppoutuu kiintoisalla tavalla pesäpallon ja yleensä urheilun historiaan tarinoiden kautta. Kirjoittajat kuvaavat värikkäästi ajankuvaa omakohtaisiin kokemuksiinsa peilaten.
Kolmen kopittelijan sujuva taittoheitto
Seppo Paavola työskenteli Pesäpalloliiton koulutuspäällikkönä 1974−80 aitiopaikalla viemässä pesäpallon valmennuskoulutusta uraauurtavalle uudelle tasolle.
– Valmennuskoulutukselle on asetettava selkeät tavoitteet, ja lajianalyysi tarvitaan pesäpallovalmennuksen perustaksi. Kansallispelin etuna on, että se voi itse määrätä säännöistä ja toimintapolitiikasta olematta sidoksissa kansainvälisiin ratkaisuihin, Paavola huomauttaa.
Antti Heinonen tunnetaan eritoten Euroopan keskuspankin setelijohtajana yli kymmenen vuoden mittaisesta pestistä, joka huipentui euron käyttöönottoon käteisvaluuttana 2002. Pesäpallon parissa Heinonen toimi valiokunnissa sekä Pesäpalloliiton johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1976−85. Pesäpallon kansainvälistymiskehityksen edistäjänäkin ansioitunut Heinonen paljastaa kirjassa vierailleensa pesäpallon kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan kotona toukokuussa 1979.
– Tahkolla oli ollut jo vuonna 1928 mielessään ehdotus kilpailla jokaisen vuoroparin voitosta ja ratkaista sillä ottelun voittaja. Nyt tavatessamme Tahko pohdiskeli uudestaan kysymystä ja esitti vastaehdotukseksi 3 x 3 vuoroparin ottelua. Tämä idea toteutui myöhemmin tietyssä mielessä, kun siirryttiin jaksopeleihin, Heinonen kertoo.
Pesäpalloliiton pitkäaikaisin toiminnanjohtaja Markku Pullinen tunnetaan vahvana urheiluvaikuttajana ja erityisesti kansalaistoiminnan puolestapuhujana. Innovatiivinen ja aina aikaansa edellä kulkenut johtaja painotti liikunnan ja urheilun yhteisöllistä merkitystä.
– Kansalaistoiminnassa ei voi ketään pakottaa eikä sitouttaa. Tällaiseen ei ole keinoja. Ihmisten on tunnettava, että seura on sisältä rakas, Pullinen painotti puhuessaan Suomen Ampujaurheiluliiton tulevaisuusseminaarissa vuonna 2013.
Yli 300-sivuinen kovakantinen Kolmen konkarin kopittelua -teos on kiinnostava katsaus aikakauteen, jolloin pesäpallon tulevalle menestykselle rakennettiin vahva pohja. Kirjoittajat vievät lukijan parhaalle paikalle kokemaan uudelleen merkittäviä hetkiä koko suomalaista urheiluhistoriaa ajatellen, aikalaisten kertomana.
