Suomen jalkapallomaajoukkue on niin lähellä sensaatiomaista EM-lopputurnauspaikkaa, jota ei voi käytännössä pilata enää mikään ellei sitten tule joku järkyttävä epäonni, kuten Unkaria vastaan pelatussa karsintapelissä vuonna 1997, jolloin pallo meni käsittämättömästi monen osuman ja pompun kautta Suomen maalin.
Nyt päävalmentaja Markku Kanerva saanut luotua loistavan pelitavan ja ennen kaikkea yhtenäisen joukkueen, jota ei ole suomalaisessa jalkapallossa juurikaan nähty. Toki on EM-karsintojen aikana on ollut myös heikkoja hetkiä kuten kaksi peräkkäistä tappiota Italialle sekä Bosnialle, jonka jälkeen väärät leuat huutelivat sosiaalisessa mediassa, että nyt Suomi sulaa jälleen ja EM-paikka jää haaveeksi. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan uuden sukupolven pelaajat näyttivät, että henkinen kantti kestää muutaman tappion ja eilen äärettömän tärkeässä ottelussa joukkue osoitti henkisen vahvuutensa ottamalla vakuuttavan 3-0 voiton Armeniasta, joka oli EM-unelman kannalta todella iso juttu.
Teemu Pukin maalit ovat olleet EM-karsinnoissa todella tärkeitä niin liikaa ei voi kehua päävalmentaja Markku Kanervaa, joka osaa valita oikeat pelaajat oikeisiin otteluihin. Tästä hyvänä esimerkkinä oli eilen kärjessä pelannut Fredrik Jensen, joka ei ollut ennen eilistä peliä pelannut Huuhkajien avauksessa kuin maaliskuussa kuinkas muutenkaan kuin juuri Armeniaa vastaan. Kanervan valinta osoittautui jälleen oikeaksi, sillä Jensen teki Suomelle äärettömän tärkeän 1-0 johtomaalin, kuten myös maaliskuussa pelatussa vieraspelissä. Juuri nämä tärkeät pelaajavalinnat oikeilla hetkillä ovat nousseet yllättävän suureen arvoon ja sen ovat nämä karsinnat myös näyttäneet.
Lisäksi on kehuttava Huuhkajien laadukasta puolustuspeliä, joka on toiminut karsinnoissa saumattomasti lukuunottamatta vieraspeliä Bosniaa vastaan. Suomi on pelannut karsinnoissa nyt kahdeksan ottelua ja pitänyt maalinsa puhtaana peräti viisi kertaa ja se on yhtä paljon kuin puolustusvoittoisesta pelitavastaan tunnetulla Italialla, joten tilasto on suorastaan mykistävä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Topparipari Paulus Arajuuri – Joona Toivio on pelannut todella laadukkaasti eikä virheitä juurikaan ole tullut. Vaikka Arajuuri oli eilisestä Armenia ottelusta sivussa niin Italiassa pelaava Sauli Väisänen paikkasi Arajuurta topparin tontilla todella hyvin. Ei sovi myöskään unohtaa laitapakkeja ja eritoten Jere Urosta, joka on nostanut viime vuosina tasoaan roimasti. Iso tekijä Urosen kehitykseen on ollut kovat pelit Belgiassa, jonka lisäksi hän on päässyt Genkin riveissä pelaamaan kovia Mestarien liigan otteluita, kuten lokakuun alussa suurseura Napolia vastaan.
Nyt pitää vain odottaa pitkältä tuntuva noin kuukausi kunnes tärkeä päivämäärä marraskuun 15. päivä koittaa. Tuona perjantai-iltana tullaan tekemään suomalaista jalkapallohistoriaa ja otetaan se kauan himoittu ensimmäinen arvokisapaikka. Tuolla joukkuehengellä sekä itseluottamuksella, millä Huuhkajat tällä hetkellä pelaa, on kaadettavissa jopa Berliini muuri jos se vain olisi vielä pystyssä.