Geen suosittu betsaustaktiikkaa käsittelevä sarja jatkuu tällä kertaa monelle avaruusfysiikalta tuntuvalla aiheella ja vaikka se surulliselta kuulostaakin, kyseiset asiat on pakko osata mikäli voitollinen vedonlyönti kiinnostaa. Mikäli joku kokee olevansa tai edes tuntevansa jonkun voitollisen pelaajan, kuka ei esimerkiksi vertaa bookerin antamaa todennäköisyyttä omaan arvioonsa ja pelaa kuitenkin voitollisesti, niin Gee kuuntelee mielellään.
Kyseinen artikkeli kannattaa tulostaa ja lukea se useasti eikä hakata päätä seinään. Tsemppiä ;)
YLEISTÄ
Tärkeimpiä termejä voittavan pelaamisen kannalta ovat odotusarvo, palautusprosentti ja ylikerroin. Lisäksi olisi suotavaa pitää kirjanpitoa omasta pelaamisesta.
Pitemmän päälle vedonlyönti on todennäköisyyslaskentaa ja todennäköisyyksien arviointia kilpaa vedonlyöntiyhtiöiden kanssa. Jotta pelaaminen olisi pitkällä tähtäimellä kannattavaa, tulee pelaajan löytää ne kohteet, joiden kohdalla vedonlyöntiyhtiöt ovat tehneet virhearvion kertoimien suhteen ja panostaa ylikertoimiin. Pelaajan etu on selkeä, sillä bookerit ilmoittavat kohteiden kertoimet monesti hyvissä ajoin ennen pelien alkua, ja näin ollen eivät pysty reagoimaan viimeisimpiin kokoonpanomuutoksiin. Lisäksi psykologiset tekijät ja esimerkiksi sää jää bookereiden arvioiden ulkopuolelle. On syytä ymmärtää, että vuonna 2014 kertoimenlasku perustuu 100% tietokoneisiin ja kohteiden runsauden vuoksi kertoimenlaskijat ei kerkeä omaa arviotaan koneille enää antaa. Näin ollen jokainen peliin vaikuttava ulkoinen tekijä on vedonlyöjän puolella.
Pelaaja voi myös erikoistua tietyn lajin tai liigan pelien analysointiin ja näin mahdollisesti saavuttaa etulyöntiaseman. Lisäksi yleinen ylikertoimien aiheuttaja on suuren yleisön vedonlyöntikäyttäytymin
YLIKERROIN vs. ALIKERROIN
Kärpät – Ässät -otteluun peliyhtiö tarjoaa 1×2 kertoimet 2,00 – 4,10 – 3,52. Valtaosa kohteen pelaajista lyövät betsit sisään Kärpille ja mitä enempi Kärppiä lyödään, tulee peliyhtiölle paine laskea kerrointa. Etenkin kun Viljo ja Petteri päättivät lyödä koko palkkansa tähän kohteeseen, yhteensä 6750 euroa samanaikaisesti.
Kärppien kerroin laskee 2,00 -> 1,85. Kerroin vaikuttaa edelleen pelattavalta ja monet lyövät edelleen Kärppiä, koska kylän kovin tipsaaja sanoi aamulla, että tänään Kärpät on kingejä ja Padoilla ei ole saumoja ottelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kärppien kerroin laskee mitä todennäköisimmin lisää. Tässä tilanteessa kerroinjakauma voi näyttää pikemminkin Kärpät 1,65 – X 4,30 – 4,55 Ässät.
Jos alun perin Kärpät olivat betsaajan mielestä suosikki vaikkapa todennäköisyyksillä 60 – 15 – 25 ja kohde oli hyvinkin pelattava, onko näin enää kertoimien muutoksien jälkeen?
Lasketaan Kärppien uuden kertoimen suhde oletettuun todennäköisyyteen. Jotta kerroin olisi pelattava, tulee kertoimen olla suurempi kuin sitä vastaavan todennäköisyyden käänteisluku eli 1/0,60 = 1,67. Toisinsanoen nykyinen kerroin 1,65 on alikerroin ja pitkässä juoksussa tappiollinen. Tämä riippuu toki onko betsaajan arvioima todennäköisyysanalyysi kohteesta validi.
Nyt jos pelaisi Ässät kertoimella 4,55, jonka todennäköisyys on taasen betsaajan mielestä 25% ja kerroin näin ollen 4.00 (käänteisluku 1/0,25 = kerroin 4,00), niin tämän perusteella Ässät on ylikerroin ja ainoa kolmesta vaihtoehdosta, joka on pitkällä aikavälillä voitollinen.
Yli- ja alikertoimen määrittäminen
1/(X) = K
X=todennäköisyysarvio kohteelle
Odotusarvon määrittäminen
p*k= O
p=%
k=kerroin
O=odotusarvo
Odotusarvo on kertoimen ja todennäköisyysarvion tulo. Käytännössä optimaalista olisi pelata vain kohteita, joiden odotusarvo ylittää 1,00. Esim. edellisen esimerkin mukaisesti Ässien voiton todennäköisyys on betsaajan mielestä 25% ja kerroin 4,55, jolloin 0,25*4,55 = odotusarvo eli 1,138. Ennen Ässien kertoimen nousua odotusarvo samalle kohteelle olisi ollut 0,25*3,52=0,88. Näin ollen Ässien pelaaminen ei olisi ollut kannattavaa alkuperäisessä tilanteessa.
Palautusprosentti kertoo sen, onko pelaaja pitkällä tähtäimellä voitollinen vai ei. Yli 100 prosentin palautusprosentti on merkki tästä. Palautusprosentin selvittämiseksi tarvitaan seurantaa vedonlyöntikohteista ja muun muassa tämän takia kirjanpito omasta pelaamisesta on tärkeää.
Pääoman tuottoprosentin voi karkeasti laskea siitä, mikä on panostuksien ja voittojen erotus. Esimerkiksi jos olet pelannut 100 kohdetta 1e panoksella ja sinulla on 124 euroa tämän koitoksen jälkeen, on palautusprosentti tältä jaksolta 124/100 = 1,24 eli 124%. Tällä metodilla emme kuitenkaan saa juurikaan tarkempaa tietoa pelaamisestamme ja siitä, kuinka hyvin olemme todellisuudessa pelanneet.
Miten sitten voit laskea kirjanpidosta omien pelattujen kohteiden tai esimerkiksi jonkin vihjepalvelun tarjoamien tipsien palautusprosentin tietyllä aikajaksolla?
Mehän emme tiedä, millä panoksella kukin pelaa, ja tämä toki vaikuttaa oleellisesti pelikassan kehitykseen ja sijoitetun pääoman tuottoasteeseen. Esim. panostukset ovat sattumanvaraisia 5-25e väliltä päivittäin ja pääoma on kasvanut 50% kuukaudessa. Tällöin, ilman tarkempaa tietoa osuneista vedoista, emme voi selvittää pääoman kasvusta todellista palautusprosenttia. Pelaajalla on voinut käydä tuuri isolla panoksella ja sitten hävinnyt useamman pienemmän panoksen kohteen.
Jotta voidaan selvittää esimerkiksi vihjepalvelun todellinen palautusprosentti, tarvitsemme seurantaa annetuista tipseistä esimerkiksi useamman kuukauden ajalta, jotta voimme arvioida, onko vihjepalvelun tarjoamilla kohteilla pelaaminen pitkässä juoksussa voitollista vai ei. Jo tästä syystä uusien vihjepalvelujen lupauksiin palautusprosenteista kannattaa suhtautua skeptisesti. Todellinen vihjepalvelun palautusprosentti saadaan selville, kun lasketaan keskimääräinen vihjattujen kohteiden kerroin ja kuinka suurella prosentilla kohteet ovat osuneet ja kerrotaan nämä keskenään.
Esim. Gamblers tarjoaa joka päivä kaksi vihjettä ja viimeisen viikon vihjeiden kertoimet ovat:
1,47×1 ; 2,15×3 ; 2,85×1 ; 1,95×4 ; 2,00×2 ; 2,35×2 ; 1,75×1 (yht. 14, joista 8 osui ja 6 ei)
Lasketaan keskikerroin (1,47×1 + 2,15×3 + 2,85×1 + 1,95×4 + 2,00×2 + 2,35×2 + 1,75×1)/14 = 2,073
Osumisprosentti saadaan kun jaetaan osuneiden määrä kokonaismäärällä 8/14 = 0,57
2,073*0,57 *100%= 118,5%.
Sama laskutoimitus voidaan toteuttaa pitemmältäkin aikajaksolta vaivattomasti kunhan seuranta on suoritettu mallikkaasti.
Palautusprosentti: keskikerroin * osumisprosentti
Vertailuesimerkki kahden eri tyypin pelurin pelaamien kohteiden vaikutuksesta palautusprosenttiin ääritapauksissa.
Viljo pelaa keskimäärin 1,55 kertoimen kohteita päivittäin, kun taas Tanelin kertoimien keskiarvo on 2,40. Molemmat pelaavat 40 kohdetta kuukauden aikana.
Viljo on koko kuukauden liekeissä ja 37/40:stä kuukauden kohteista osuu. Sitä vastoin Tanelin pelaamista kohteista vain 24/40 osuu.
Lasketaan molempien palautusprosentit kuukauden ajalta.
Viljon osumisprosentti 37/40 = 92,5%, keskikerroin 1,55; 1,55*92,5% = 143,38% Tanelin osumisprosentti 24/40=60%, keskikerroin 2,40; 2,40*60%= 144,00%
Vertailuksi Käänteisillä osumisprosenteilla, Viljo = 1,55*60%=93%.
Tanelin osumisprosentilla Viljon peli olisi selkeästi tappiollista. (100e sijoituksesta tulisi keskimäärin 7,5e tappiota). Tästä voimme huomata, että optimaalisella pelillä pieniä kertoimia tulisi useimmiten välttää ja keskittyä etsimään ylikertoimia yli 1,75 kertoimista.
Nämä muistisääntöinä, kun mietit kohteen todennäköisyyksiä:
1) 2,00 kertoimen kohteen todennäköisyysarvio tulisi olla vähintään yli 1/2,0*100%=50%, jotta pelaaminen olisi kannattavaa.
2) Esim. NBA -kohteissa tasoitusvetojen yleinen kerroin on 1,90. Tässä tulee huomioida, että pelattavan kohteen tulisi omissa laskuissa olla yli 1/1,90 *100%= 52,6% suosikki.
3) Esim. futis yli/alle 2,5 maalia -vedoissa hyvin usein suositumpi line on kertoimeltaan noin 1,65, jolloin 1/1,65*100%=60,6%.
4) Esim. selkeä suosikki, kerroin 1,33 -> 1/1,33*100% = 75,2%
Kertoimen suhde sen todennäköisyyteen osua:
1/ (X) = p
X=tarjottu kerroin
p=%
Yli/Alikertoimen määrittäminen:
1/(X) = K
X=todennäköisyysarvio kohteelle
Odotusarvon määrittäminen:
p*k= O
p=%
k=kerroin
O=odotusarvo
Palautusprosentti:
keskikerroin * osumisprosentti
Si, yksinkertaista ;)?
– G –