Ratakelaaja Toni Piispanen ja keihäänheittäjä Oliver Helander palkittiin Vuoden parhaina Suomen Urheiluliiton (SUL) Yleisurheilugaalassa Helsingissä perjantaina.
Pariisin paralympialaisissa T51-luokan 200 metrin hopean ja 100 metrin pronssin kelannut Piispanen palkittiin Vuoden parayleisurheilijana ja Vuoden kelaajana. Rooman EM-kisoissa keihäänheiton pronssin heittänyt Helander palkittiin Vuoden yleisurheilijana ja Vuoden heittäjänä.
– Nyt voi sanoa, että on lopettanut huipulla, Piispanen totesi.
Piispaselle Pariisin kilpailu oli yhteensä 24 mitalia EM-, MM- tai paralympialaisista tuoneen aktiiviuran päätös.
– 200 metriltä tuli täysi potti. Se meni hyvin, etenkin loppusuora. Siinä oli niin hyvä maksimivauhti ja halu voittaa, että pääsin ohi, Piispanen muistelee taistoa hopeasijasta pitkäaikaista kilpakumppaniaan Peter Genyniä vastaan.
– Olisin ollut onnellinen vaikkei sitä toista mitalia olisi tullut, mutta 100 metriltä se tuli. Tiesin silloin, että se 15 vuoden kelausprojekti on nyt tässä.
”Voima-arvot olivat ennen Pariisia ennätystasolla”
Pariisissa Piispanen oli loistokunnossa, vaikka kisoihin valmistautumista varjosti keväinen haveri, jossa hän törmäsi kelaustuolillaan täydestä vauhdista seinään ohjauslaitteen rikkoutumisen seurauksena. Rajussa kolarissa reisiluun pää meni poikki, ja reisi- ja lonkkaluu liitettiin leikkausoperaatiossa yhteen.
– Siinä 4–5 kuukauden aikana ennen Pariisia piti käydä läpi oikeastaan koko projekti Tokiosta Pariisiin, mutta pienoiskoossa. Se oli itselleni osoitus siitä, miten tällaisissa kriiseissä voi toimia ja pääsee ratkaisuun, kun käytössä oli koko uran aikana kerätyt opit ja työkalut, Piispanen muisteli.
Piispasen usko omiin mahdollisuuksiin menestyä oli vahva siitä pitäen, kun hän kysyi kirurgilta leikkauksen jälkeen, onko menestyksen tavoittelu nyt mahdollista, ja vastaus oli myönteinen.
– Tehtiin tiimin kanssa syväanalyysi, mikä on mahdollista tehdä ja mikä on vaikuttavinta harjoittelua tässä kohtaa, ja miten kesä viedään loppuun, Piispanen kertoo.
– Ensimmäiset kaksi kuukautta meni voimaharjoittelun, käsien nopeusharjoittelun ja yläkropan harjoitteiden kanssa. Se onnistui niin hyvin, että voima-arvot olivat ennen Pariisia ennätystasolla.
”En hae toista uraa valmentajana”
Päätöksestään lopettaa aktiiviura Pariisin kisojen jälkeen Piispanen kertoi jo hyvissä ajoin ennen kisoja. Se loi Piispasen mukaan henkisesti rennon tunnelman paralympialaisiin.
– Viikkoa ennen Pariisiin lähtöä tuli sellainen fiilis, että harjoittelu on onnistunut. Pariisin verryttelykentällä tunne vain kasvoi. Kisan jälkeen sain olla aika tyytyväinen, tämän paremmin ei voi uraa lopettaa.
Piispanen ei kaavaile valmentajan uraa, mutta neuvoja on tarjolla, jos niitä halutaan.
– Tarvittaessa annan vinkkejä ja asiantuntija-apua, mutta en hae toista uraa valmentajana, Piispanen sanoo.
Piispasen tiimissä ovat viime vuodet olleet menestystä rakentamassa valmentaja Jari Nordblom, apuvalmentaja Carolina Vesander ja häntä ennen apuvalmentajana toiminut Marja Isokoski, teknikko Petri Hankiola ja fysioterapeutti Keijo Pitkämäki.
Helander: Selkä kuntoon ja uuden valmentajan kanssa kohti MM-kesää
Keihäänheittäjä Oliver Helanderin kilpailukausi ei ollut aivan sitä, mitä hän toivoi, mutta arvokisojen mitalitili aukesi Rooman EM-kisojen pronssilla, joka tuli 85,75 kantaneella heitolla.
– Se oli hieno saavutus, mutta muuten oli aika vaikeaa, kun selkä oireili läpi koko kauden. Se vaikutti kuitenkin jonkin verran tuloksen tekoon, Helander kertaili mennyttä kilpailukauttaan.
Pariisin olympialaisissa Helander oli finaalissa ja päätyi yhdeksänneksi.
– Olympialaiset oli kauden isoin tavoite, mutta siinä en ihan päässyt tavoitteeseen, mutta sille ei voi mitään. Nyt mennään kohti uusia koitoksia.
Syksyn peruskuntokausi on Helanderilla käynnissä. Sen keskeinen tavoite on päästä irti selkävaivoista, jotka varjostivat viime kesää.
– Meillä on selkeät suunnitelmat. Uskon, että selkä tulee olemaan kunnossa, kun mennään seuraavaan kauteen, Helander arvioi.
”Kiva saada uusia juttuja ohjelmiin”
Syyskuussa Tokiossa MM-kilpailuun huipentuvaan kauteen Helander harjoittelee Petteri Piirosen valmennuksessa. Yhteistyö Tero Pitkämäen kanssa päättyi, kun Pitkämäki katsoi, ettei hänellä ole työkiireiden takia riittävästi aikaa valmennukseen.
– Olen kiitollinen Terolle. Hän teki todella hyvää työtä ja meidän yhteistyöstämme jäi hyvä mieli. Petteri ei ole minua aiemmin valmentanut, mutta on ollut mukana leireillä ulkomailla ja Kuortaneella, joten tuttu kaveri, Helander sanoo.
Nyt Helanderilla on meneillään syksyn toinen treeniviikko. Kauden mittaan hän harjoittelee Piirosen kanssa Kuortaneella ja välillä sitten myös Etelä-Suomessa ja asuinpaikassaan Århusissa Tanskassa, jossa on Helanderin mukaan hyvä punttisali ja harjoittelumahdollisuudet.
– Petteri kirjoittaa kaikki ohjelmat. Käyn noin kerran kuukaudessa Kuortaneella. Siinä tehdään enemmän lajiharjoittelua keihäällä ja ollaan tietysti yhdessä ulkomailla, kun mennään leirille, Helander sanoo.
– Kiva saada uusia juttuja ohjelmiin ja toivottavasti saadaan Petterin kanssa tekniikka talvena aikana kuntoon. Siinä on paljon tekemistä, mutta luotan Petteriin.
”Onhan se iso kunnia”
Vuoden yleisurheilijan tittelin Helander otti mieluusti vastaan.
– Onhan se iso kunnia. Meillä on kuitenkin niin monia hyviä yleisurheilijoita. Kiva juttu, että minut valittiin, Helander totesi.
Lajiryhmien parhaina Yleisurheilugaalassa palkittiin Reetta Hurske Vuoden pikajuoksijana, Wilma Murto Vuoden hyppääjänä, Nathalie Blomqvist Vuoden kestävyysjuoksijana, Helander Vuoden heittäjänä, Saga Vanninen Vuoden moniottelijana ja Aku Partanen Vuoden kilpakävelijänä.
Parayleisurheilussa Toni Piispanen palkittiin myös Vuoden kelaajana, Iida Lounela Vuoden juoksijana ja hyppääjänä ja Teijo Kööpikkä Vuoden heittäjänä.
Gaalassa palkittiin myös arvokilpailuissa menestyneitä, Suomen ennätyksen tehneitä sekä Kalevan maljan voittanut Turun Urheiluliitto ja Seuraliigassa menestyneet seurat. Tilaisuudessa jaettiin myös Euroopan yleisurheiluliiton (EA:n) myöntämät plagaatit pitkästä, ansiokkaasta ja monipuolisesta työstä yleisurheilun hyväksi Gunilla Peräsalolle, Tapio Rajalalle, Juha Flinckille ja Mervi Brandenburgille.
Suomen Urheiluliiton (SUL) Yleisurheilugaalassa palkitut:
Vuoden 2024 palkitut:
Vuoden yleisurheilija: Oliver Helander (valmentaja Tero Pitkämäki)
Vuoden pikajuoksija Reetta Hurske (Marjukka Suihko)
Vuoden hyppääjä Wilma Murto (Jarno Koivunen)
Vuoden kestävyysjuoksija Nathalie Blomqvist (Tom Andtbacka)
Vuoden heittäjä Oliver Helander (Tero Pitkämäki)
Vuoden moniottelija Saga Vanninen (Jesse Jokinen)
Vuoden kilpakävelijä Aku Partanen (Valentin Kononen)
Vuoden parayleisurheilija ja ratakelaaja Toni Piispanen (Jari Nordblom)
Vuoden juoksija Iida Lounela (Olli-Pekka Mykkänen)
Vuoden hyppääjä Iida Lounela (Olli-Pekka Mykkänen)
Vuoden heittäjä Teijo Kööpikkä (Hannu Kangas)
Seurapalkinnot:
Kalevan Malja: Turun Urheiluliitto 5 000 e
Seuraliiga: Superliigan voittaja Jyväskylän Kenttäurheilijat 15 000 e, Ykkösliiga Imatran Urheilijat 3 000 e, Kakkosliiga Porvoon Urheilijat 2 500 e, kolmosliiga Parkanon Urheilijat 2 000 e
Nuorisotoimintakilpailu: Superliiga voittaja Jyväskylän Kenttäurheilijat 1 800 e, Ykkösliiga Pyhäselän Urheilijat, Joensuu 1 500 e Kakkosliiga Ilmajoen Kisailijat 1 000 e, Kolmosliiga Maarian Mahti, Turku 800 e.
Euroopan yleisurheiluliiton plagaatit: Gunilla Peräsalo, Tapio Rajala, Juha Flinck, Mervi Brandenburg
Vuoden yhteistyöyritys: Hesburger
Vuoden journalisti: Kirsi Teiskonlahti
