Seinäjoelta vuonna 1983 se alkoi ja Tallinnassa se ensi lauantaina huipentuu. Espoolainen Jouni Ojala, 50, ehti toimia merkittävässä roolissa mestaruussarjan ja myöhemmin Superpesiksen otteluissa 35 vuoden ajan. – 14-vuotiaana menin kirjuriksi miesten mestaruussarjaan, sitten tuomarihommat alkoivat kiinnostaa ja lopulta pääsin pelituomariksi kaudelle 1992. Armeijan myötä yksi välivuosi mahtuu tuolle ajalle, muuten nimeni on löytynyt jokaisella kaudella pöytäkirjasta useammassa ottelussa.
Lauantain jälkeen uran pituudeksi lasketaan miesten Superpesiksessä pelituomarin tontilla 464 ottelua 28 kauden aikana. Lukema vetää hiljaiseksi ja herättää suurta kunnioitusta.
– Ura on ollut yhtenäinen ja katkeamaton. Sen myötä on ollut edellytyksiä pysyä kehityksen mukana ja toimia vaativimmissa tehtävissä, Ojala sanoo.
– Perusteellisesti ja tunnollisesti olen pyrkinyt aina toimimaan. En tunnusta yhtään laiminlyöntiä omalta uralta koulutukseen osallistumisen tai nuorten tuomareiden leiritarkkailun osalta. Olen pyrkinyt toimimaan aktiivisesti myös tuomaritoiminnan taustatehtävissä, kuten kouluttajana. Etelä-Pohjanmaalla toimin nuorisotuomarikouluttajana vielä 90-luvun alussa, vaikka toinen jalka olikin jo Espoossa. Sen vuosikymmenen loppupuolen toimin liiton nuorisotuomarikoulutuksen johdossa.
Lauantain juhlaotteluun Ojala valmistautuu samalla tavalla kuin 463 aiempaan miesten Superpesiksen otteluun.
– Normaali on valmistautuminen. Sitä helpottaa, kun on tuttu tuomaristo.
– Kalle Hietanen on oikeastaan kulkenut koko matkan mukana leirituomarista pesätuomariksi ja viimeisinä vuosina syöttötuomariksi. Kallen kanssa olen viheltänyt enemmän kuin kenenkään muun kanssa, yli 200 ottelua miesten Superpesiksessä. On kunnia viheltää hänen kanssaan uran viimeinen superpesisottelu, lauantaista tulee hieno ja ehkä vähän tunteikaskin päivä, Ojala päättää.
