Johtuvatko oireeni stressistä?
Monilla meistä on taipumus ahdistua, kun kehomme terveys on uhattuna. Oudot tuntemukset tuovat mukanaan pelkoa jostain vakavammasta. Rinnan kohdalta puristaa, henkeä ahdistaa, huimaa, sormet puutuvat, kurkkua kuristaa, vatsaan sattuu, öisin pureskelemme leukamme kireiksi tai heräilemme tukehtumisen tunteeseen, pelkäämme sydänkohtausta, veritulppaa tai aivokasvainta. Kauhuskenaariotaudit iskeytyvät näppäimistön kautta tutuille keskustelupalstoille. Pelko vaarallisesta sairaudesta ottaa valtaa ja johtaa oireiden tarkkailuun. Ravaamme lääkäreissä ja tutkimuksissa, eikä mitään normaalista poikkeavaa löydetä. Henkinen puolemme alkaa säröillä ja alamme ahdistua, mikä vain pahentaa tilannetta entisestään.
Olemme joutuneet ahdistuksen noidankehään.
Mitä jos kyse onkin vain stressistä?
Olemme ehkä kärsineet pidemmästä stressijaksosta tai kokeneet hiljattain jonkin elämänmuutoksen. Emme ehkä osaa epäillä sitä syiksi vaivoihimme. Saatamme myös alitajuisesti sulkea pois ahdistavat vaivat hukuttaen itsemme arjen kiireeseen jolloin kropalle ei saa mahdollisuutta palautua. Stressin aikana kehoomme erittyy mm. adrenaliinia ja kortisolia. Sympaattinen hermostomme aktivoituu, jolloin kehon taistele ja pakene -reaktio nostaa valmiustilaansa ja elimistö käy ylikierroksilla. Keho reagoi tähän kiristämällä lihaksia mm. pään, kaulan, hartioiden, vatsan ja lonkankoukistajien alueelta. Esimerkiksi pallean toiminta voi häiriintyä, jolloin hengitys tihenee ja muuttuu pinnalliseksi. Tästä voi aiheutua joukko uusia oireita, kuten närästystä, suolisto-ongelmia tai ylävatsan kipua.
Kuinka pääsen noidankehästä?
Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä iskeä pehmeästi ahdistusta vastaan. Kireässä tilassa on vaikea pysähtyä, mutta päivittäinen edes muutaman minuutin rentoutuminen vie kehoa kohti rauhaa. Esimerkiksi hieronta, venyttely, jooga, meditaatio, luonto tai kevyt liikunta ovat siihen tutkitusti hyviä vaihtoehtoja. Pieni hetki pois oireiden tarkkailusta ja kiireestä antaa parasympaattiselle, eli kehon rauhallisemmalle hermostolle tilaa toimia. Ole kärsivällinen, sillä aika parantaa tässäkin tilanteessa haavat, eikä poppakonsteja ihmeparantumisiin ole.
Jos tuntuu, ettet itse meinaa löytää apukeinoja tai siihen ei ole voimia eikä aikaa, voi hyvänä vaihtoehtona pitää käyntiä esimerkiksi hierojalla tai ortopedisellä osteopaatilla. Tärkeätä olisi, että tilanne kartoitettaisiin aluksi huolellisesti, jotta mahdollinen hoito kohdistettaisiin oikealle alueelle. Hoitaminen on aina yhteistyötä asiakkaan tuntemuksia kuunnellen. Siihen voi kuulua esimerkiksi pallean, rintarangan ja purentalihasten käsittelyä sekä kehonhuolto-ohjeita kotiin vietäväksi. Mieltä kuormittaneet vaivatkin saattavat vihdoin saada selityksen. Mutta kuitenkin jo se, että asiakas kohdataan aidosti ja hänen oireitaan tutkitaan huolellisesti, viestii keholle mahdollisuudesta rentoutua ja paranemisprosessi voi alkaa.
Kirjoittanut,
Kristian Kivimäki
Koulutettu hieroja, valmistuva osteopaatti
Hierontaote Oy
