Toukokuussa järjestetyt vuoden 2022 Jääkiekon MM-kisat onnistuivat suomalaisen jääkiekon näkökulmasta yli odotusten.
– Lopputulos oli kaikilla mittareilla erinomainen. Kisojen järjestelyt keräsivät laajalti kiitosta, finaali huipentui Leijonien maailmanmestaruuteen ja myös taloudellisesti kisat tekivät ennätystuloksen: tiukan kulukurin ja loistavasti sujuneen VIP-, kumppani- ja lipunmyynnin ansiosta MM-kisojen tuotto kohosi peräti 13,9 miljoonaan euroon, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela iloitsee.
– Tärkeää on myös, että kisojen arvot – hauskuus, yhteisöllisyys ja vastuullisuus – eivät jääneet pelkäksi sanahelinäksi vaan toteutuivat käytännössä. Esimerkiksi MM-kisojen hiilijalanjälki laskettiin nyt ensimmäisen kerran. Samaan aikaan selvitetty hiilikädenjälki osoittaa selkeästi, että kisaorganisaatio voi omilla toimillaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Molemmat ovat arvokasta tietoa tulevaisuuden järjestäjille.
Korona ja maailmanpoliittinen tilanne toivat järjestelyihin omat haasteensa ja osin tämän vuoksi taloudellinen tulos ennustettiin reippaasti alakanttiin.
– Meidät yllätti se, kuinka paljon lippuja meni kaupaksi juuri kisojen alla ja niiden aikana – tähän vaikutti merkittävästi mm. kotijoukkueen loistava menestys. Yhteensä lippuja myyntiin 379 720 kappaletta, joista 279 924 Tampereelle, MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen kertoo.
– Yhtä lailla tulokseen vaikutti kulukuri, joka piti loppuun asti. Myös monet merkittävät kustannuserät realisoituivat vasta tapahtuman aikana ja lopulliset kustannukset olivat merkittävästi budjetoitua pienemmät, Hietanen listaa syitä ennakoitua parempaan tulokseen.
Kokonaisuudessaan MM-kisojen kulut olivat 22 685 613 ja tuotot 36 586 029 euroa. Kisojen taloudelliset vaikutukset kisakaupungeille, Tampereelle ja Helsingille, olivat myös merkittävät: suorien taloudellisten vaikutusten arvioidaan olleen 115,6 miljoonaa euroa, näistä 86,7 miljoonaa kohdistui Tampereen alueelle. Tapahtuman epäsuorat taloudelliset vaikutukset olivat 144,5–202,3 miljoonaa euroa.
Jääkiekkoliiton yhteydessä toimivalla kisaorganisaatiolla on katseet suunnattuna ensi toukokuussa järjestettäviin toisiin peräkkäisiin MM-kotikisoihin. Kisojen isännyys myönnettiin Suomelle ja Latvialle viime keväänä, kun kisaisännyys otettiin pois Venäjältä.
– Ensi kevään osalta meillä on järjestettävänä toinen kisalohko ja ratkaisupelit. Tämä laskee tuotto-odotuksia, mutta samalla toki pienentää kustannuksia. Lipunmyynnin osalta olemme vielä alkumetreillä ja myös sopimusneuvottelut vaikuttavat ratkaisevasti kisojen talouteen. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi haluamme järjestää arvojemme mukaisesti ikimuistoiset kisat faneille, joukkueille ja muille kisavieraille, Hietanen sanoo.
MM-tuotot turvaavat jääkiekon kehitystyön tulevina vuosina – seurojen erillistuki maksuun nopealla aikataululla
Jääkiekon MM-kotikisojen tuotot on ohjattu aiempien Suomessa järjestettyjen MM-kisojen jälkeen ruohonjuuritoimintaan ja niillä on kehitetty vuosien saatossa erityisesti lasten ja nuorten kiekkoilua. Näin tapahtuu myös tulevaisuudessa: päätökset kehitysprojekteista tekee liittovaltuusto kauden aikana tehtävien
suunnitelmien pohjalta. Jatkossa kehitysprojektit rahoitetaan pääomien tuotoilla sen sijaan, että tuotot jyvitettäisiin käytettäväksi noin kymmenen vuoden ajanjaksona.
– Olemme sijoittaneet osan aiempien kotikisojen tuotoista ja saman teemme valtaosalle nyt saaduista tuotoista. Pääoman suuruus mahdollistaa sen, että siitä saatavilla tuotoilla pystytään jatkossa rahoittamaan normaalibudjetin ulkopuolisia kehitysprojekteja ilman, että itse pääomaan kosketaan. Tämä tuo turvaa tulevaisuudelle ja mahdollistaa suunnitelmallisen kehitystyön, vaikka kotikisojen järjestämissykli kasvaisi nykyisestä noin kymmenestä vuodesta, puheenjohtaja Harri Nummela kertoo.
Poikkeuksen muodostaa junioriseuroille talvella maksettava erillistuki, jonka toivotaan tuovan pika-apua ennakkoon haastavaan talveen ja nouseviin kustannuksiin.
– Seuratuki perustuu kunkin seuran harrastajamääriin ja suomalaisen jääkiekon strategiaa tukeviin toimenpiteisiin seuratasolla. Jääkiekkoliitto osoittaa noin 1,4 miljoonaa MM-voittovaroista suoraan seuroille, joille viestimme asiasta tarkemmin lähiaikoina, Nummela lupaa.
